Alipainoisuus määritellään lääketieteessä tilana, jossa ihmisen paino alittaa painoindeksin mukaan suositellun ihannepainon. Aikuisella alipainoisuuden raja on BMI 18,5.[1]
Painoindeksi ei sovellu urheilijoiden ravitsemustilan mittaamiseen, koska heillä on tavallista painavammat lihakset[2].
Noin 1,7 prosenttia väestöstä on alipainoisia[3].
Äärimmäinen hoikkuus on yhteydessä terveysongelmiin ja ennenaikaisen kuoleman riskiin. Jo normaalipainon alarajalle sijoittuva 19:n painoindeksi lisää esimerkiksi osteoporoosin riskiä[4]. Alipaino taas häiritsee naisten hormonitoimintaa yleensä niin pahasti, että kuukautiset jäävät pois[5].
Vakava, esimerkiksi nälänhädästä johtuva alipainoisuus voi johtaa kudosvaurioihin, joista vakavimmin vaikuttavat aivovauriot ja sydänviat. Vakava alipainoisuus voi myös pienentää vastustuskykyä monia sairauksia vastaan. Vakavasti alipainoisten ravinnon vähyydestä usein aiheutuu monenlaisia vaarallisia puutostiloja. Nälkäkuolemassa sydän pysähtyy energianpuutteesta johtuen, kun pitkittyneen nälkiintymisen seurauksena kehon rasvavarastot ovat kuluneet loppuun sisäelinten ympäryksiä myöten.