Atrebaatit (lat. Atrebates) olivat kelttiheimo, joka asui alun perin Galliassa ja sittemmin Britanniassa. Galliassa heidän naaapureinaan olivat menapit, ambianit ja morinit. Atrebaattien pääkaupunki oli Nemetacum (Atrebatum), nykyinen Arras.[1] Osa atrebaateista muutti siirtolaisina Britanniaan jo kauan ennen Julius Caesarin aikoja.[2]
Atrebaattien päällikkö Commius toimi Julius Caesarin neuvonantajana noin 56 eaa. ja oli Caesarin mukana hänen Britannian-retkillään. Vuonna 54 eaa. Commius auttoi suostuttelemaan Britannian kuninkan Cassivellaunuksen suostumaan sopimukseen roomalaisten kanssa. Commius liittoutui kuitenkin myöhemmin muiden gallialaisten päälliköiden kanssa yrittäessään vapauttaa Vercingetorixin Alesian piirityksen aikana.[1] Atrebaatit lähettivät Vercingetorixin tueksi 15 000 miestä.[2] Vercingetorixin kukistuttua atrebaatit muuttivat Britanniaan, koska eivät halunneet jäädä Rooman vallan alle. He asettuivat Britannian eteläisiin osiin, nykyisen Länsi-Sussexin, Hampshiren ja Berkshiren alueelle. Atrebaatit lyöttivät Britanniassa omia kolikoita, ja säilyttivät tiiviit yhteydet Galliaan.[3] Myöhemmin catuvellaunit valloittivat suurimman osan atrebaattien alueista.