Chalumeau eli taskuklarinetti[1] (engl. chalumeau, mock trumpet; saks. Chalimo, Chalumeau, Schalümo; ransk. chalimou, chaloumeau, chalumeau; ital. salmò, salmoè, scialumò) on puupuhallinsoitin, jonka putken poraus on pääasiassa sylinterimäinen ja jonka suukappaleessa on yksinkertainen ruokolehti. Ulkoisesti chalumeau on kuin klarinetin suukappaleella varustettu nokkahuilu. Chalumeaun ääniala on noin puolitoista oktaavia; klarinetin alinta rekisteriä nimitetään chalumeaurekisteriksi.
Varhaisimmat maininnat chalumeausta ovat 1600-luvun lopulta. Seuraavalla vuosisadalla chalumeauita valmistettiin neljää eri kokoa, joista kaikista tunnetaan niin kirjallisia mainintoja kuin museoissa säilyneitä soitinyksilöitä:
Oboen (oboe d’amore) ja klarinetin (lemmenklarinetti) tapaan myös chalumeausta tunnetaan päärynän tai pallon muotoisella ns. lemmenjalalla (saks. Liebesfuss; ransk. pavillon d’amour) varustettu muoto. Tämän lemmenchalumeaun (saks. Liebeschalumeau; ransk. chalumeau d’amour) ääniala alkaa sävelaskelta alempaa kuin tavanomaisella sopraanochalumeaulla.