Clinamen

Clinamen (lat.) eli deklinaatio (lat. declinatio, m.kreik. parenklisis) on epikurolaisen atomiopin termi, jota Lucretius käytti pienimmistä poikkeamista atomien muutoin täysin deterministisessä liikkeessä. Tätä käytettiin selittämään ennen kaikkea sitä, miksi ihmisillä on vapaa tahto, eli miksi emme ole täysin deterministisesti määräytyneitä automaatteja. Lucretiuksen Maailmankaikkeudesta-runoelman suomennoksessa termi on käännetty sanoilla ”sivusiirto” ja ”väistähtäminen”.^[1]

Deklinaatiossa muutoin ennalta määräytyvällä tavalla putoavien atomien liikeradoissa tapahtui hyvin pieniä satunnaisia poikkeamia. Poikkeama saattoi sattua mille tahansa atomille milloin tahansa: Lucretiuksen sanoin atomit ”määräämättömin hetkin syrjähtää radaltaan [...] määräämättömin paikoin”.^[2] Vaikka asiaa ei selvitetäkään tarkemmin, sielun muita atomeja hienommat ja kevyemmät atomit olivat ehkä vielä muita atomeja herkempiä tällaiselle poikkeamiselle. Koska atomit putoavat muutoin suoraan, ilman deklinaatiota atomit eivät koskaan koskettaisi toisiaan, eikä maailmaa kaikkine kappaleineen syntyisi.^[3]

Tällä luonnonopillisella teorialla oli eettiset seuraamuksensa. Epikuros ei hyväksynyt Demokritoksen atomiteoriaan implisiittisesti liittyvää reduktionistista determinismiä, jossa myös ihmisen tahdon toiminta eli sielussa tapahtuva päätöksenteko palautettaisiin pelkkään fysiikkaan. Hän piti kiinni vapaan tahdon olemassaolosta hyväksyen sen itsestäänselvyytenä^[4] — vapaa tahto oli arkijärjen mukaista, ja siksi atomiteoriassa täytyi olla jokin piirre, joka mahdollisti sen. Epädeterminismin mahdollistavana deklinaation katsottiin samalla selittävän vapaan tahdon olemassaolon. Julia Annas huomauttaa kuitenkin, ettei ole kovin selvää, miten tämä tapahtuisi käytännössä.^[5]

Teoriaan liittyykin useita sisäisiä ongelmia. Ei esimerkiksi ole selvää, miksi epädeterminismi mikrotasolla eli atomitasolla johtaisi yleensäkään epädeterminismiin makrotasolla, vapaan tahdon olemassaolona.^[6] Toisaalta Epikuros oli torjunut reduktionismin ilman deklinaatiotakin itsensä kumoavana,^[7] joten determinismi mikrotasolla ei sekään välttämättä edes uhannut vapaan tahdon olemassaoloa makrotasolla.

Toiseksi on kyseenalaista, miten satunnaiset poikkeamat takaisivat tahdon vapauden, koska tahdon vapaus näyttää olevan säännönmukaista ja tavallaan ”käytettävissä aina halutessa”.^[6] Vapaalle tahdolle on myös mahdollista tehdä täydellisiä suunnanmuutoksia, kun taas deklinaatio mahdollisti ainoastaan hyvin pienet muutaman asteen muutokset atomien liikesuunnissa.

Epikurokselle tärkeintä oli kuitenkin etiikka, ja fysiikan ja mielenfilosofian teoriat oli epätäydellisinäkin tarkoitettu palvelemaan yksinomaan tätä tarkoitusperää: oikea ymmärrys maailman toiminnasta johti turhien pelkojen, kuten kuoleman pelon, poistumiseen ja mahdollisuuteen elää oikeanlaista elämää. Vapaa tahto tarvittiin kuitenkin mahdollistamaan nautinnollinen elämä ja yksilöllinen kehitys motivoimalla inhimillisiä valintoja.

Uudella ajalla Pierre Gassendi omaksui ajatuksen deklinaatiosta demokritoslaista determinismiä vastaan.^[8] Nykyaikaisessa mannermaisessa filosofiassa muun muassa Jacques Derrida^[9], Gilles Deleuze^[10] ja Michel Serres^[11] ovat hyödyntäneet clinamenin käsitettä ja ajatusta, vaikkakin hyvin omilla tavoillaan.

1. ↑ Lucretius 1965, II.221, 292.
2. ↑ Lucretius 1965, II.218-219.
3. ↑ Lucretius 1965, II.220-225.
4. ↑ Annas 1992, s. 181.
5. ↑ Annas 1992, s. 182.
6. ↑ ^{a b} Annas 1992, s. 183-185.
7. ↑ Annas 1992, s. 126-127, 182
8. ↑ Sarasohn, Lisa T. & Gassendi, Pierre: Gassendi's Ethics: Freedom in a Mechanistic Universe, s. 136-137. Cornell University Press, 1996. ISBN 0801429471 Teoksen verkkoversio (viitattu 30.1.2009).
9. ↑ Phillips, John W. P.: Determinism and Chance with Freud and Derrida: from Hermeneutics to Critical Reading courses.nus.edu.sg. Viitattu 30.1.2009.^{[vanhentunut linkki]}
10. ↑ Clinamen capitalismandschizophrenia.org. Arkistoitu 6.10.2008. Viitattu 30.1.2009.
11. ↑ Abbas, Niran: Mapping Michel Serres. University of Michigan Press, 2005. Teoksen verkkoversio.