Dendrobranchiata | |
---|---|
Litopenaeus setiferus |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Äyriäiset Crustacea |
Luokka: | Kuoriäyriäiset Malacostraca |
Lahko: | Kymmenjalkaiset Decapoda |
Alalahko: |
Dendrobranchiata Bate, 1888 |
Yläheimot ja heimot | |
Katso myös | |
Dendrobranchiata Wikispeciesissä |
Dendrobranchiata on toinen kymmenjalkaisten äyriäisten kahdesta alalahkosta. Alalahkon nimi Dendrobranchiata viittaa sen jäsenten puumaisesti haaroittuneeseen kidusten rakenteeseen (kreik. dendron ’puu’, branchia ’kidukset’). Tämä erottaa ne Pleocyemata-alalahkosta, jossa kidukset ovat haarattomat.
Dendrobranchiata-äyriäiset ovat katkarapuja. Niiden ruumis on pitkänomainen, jokseenkin liereä ja sitä luonnehtii vahva, lihaksikas pyrstöosa. Selkäkilpi (carapax) on suhteellisen pehmeä ja ohut, sen etureuna muodostaa sarvimaisen otsapiikin. Keskiruumiin jalat ovat ohuet, takaruumiin (”ravunpyrstön”) raajat taas ovat sopeutuneet uimajaloiksi. Tuntosarvet ovat useimmiten pitkät. Katkaravut yleensä liikkuvat pohjan tuntumassa, jotkut uivat vapaassa vedessä.
Katkarapuja on kuitenkin myös kymmenjalkaisten toisessa alalahkossa Pleocyemata. Tuon ryhmän ”aidot katkaravut” (Caridea-osalahko) muistuttavat Dendrobranciata-katkarapuja ulkoisesti, mutta eroavat mm. kidusrakenteen sekä lisääntymistavan suhteen. Dendrobranchiata-katkaravut laskevat munansa veteen, jossa tapahtuu ulkoinen hedelmöitys, ja jossa munista kehittyy nauplius-toukkia. Pleocyemata-rapujen munat taas kehittyvät naaraan pyrstön alla.
Dendrobranchiata-alalahko jaetaan kahteen yläheimoon, Penaeoidea ja Sergestoidea, ja edelleen seitsemään heimoon, joissa on noin 500 lajia. Useimmat ovat merieläimiä, jotkut elävät jokisuissa hyvinkin laimeassa murtovedessä. Penaoidea-ryhmän lajit ovat yleensä pohjaeläimiä, Sergestoidea-lajit taas pelagisia.[1]