Disulfiraami
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
1-(dietyylitiokarbamoyylidisulfanyyil)- N,N-dietyylimetaanitioamidi | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | N07 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C10H20N2S4 |
Moolimassa | 296,543 g/mol |
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | ? |
Metabolia | Hepaattinen |
Puoliintumisaika | 60-120 h |
Ekskreetio | ? |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria |
C (US) |
Reseptiluokitus | |
Antotapa | Oraalinen |
Disulfiraami on alkoholismin hoitoon käytettävä lääkeaine, jota myydään Suomessa kauppanimellä Antabus.[1] Lääkeaine kehitettiin vuonna 1948.[2] Se vaikuttaa alkoholin poistumiseen elimistöstä estämällä aldehydidehydrogenaasi-nimisen entsyymin toimintaa. Normaalitilassa alkoholi hapettuu asetaldehydiksi, jonka entsyymi hajottaa muiksi aineiksi. Disulfiraamin vaikutuksen aikana juotu alkoholi jää elimistöön asetaldehydinä, joka aiheuttaa erittäin epämiellyttäviä oireita (ns. antabusreaktio) pienilläkin alkoholiannoksilla. Reaktion oireita ovat mm. pahoinvointi, huimaus, kasvojen punoitus, sydämentykytys ja päänsärky. Isot alkoholiannokset saattavat aiheuttaa hengitysvaikeuksia, pyörrytystä sekä verenpaineen laskua.[3][4] Disulfiraamia on käytetty alkoholismin hoidossa jo yli 40 vuotta.[5]
<ref>
-elementti; viitettä duodecim
ei löytynyt