Eetos

Eetos (m.kreik. ἦθος, ἔθος, ethos) on antiikin Kreikasta peräisin oleva termi, joka tarkoittaa vakiintunutta paikkaa,^[1] tapaa^[2] ja moraalista luonnetta. Retoriikassa eetos on yksi kolmesta suostuttelun välineestä paatoksen (pathos) ja logoksen ohella. Eetoksessa on kyse siitä, missä määrin puhujan henkilö kykenee saamaan yleisön vakuuttuneeksi siitä, että hän on uskottava.

Sana ethos on sanan ethikos (ἠθικός), “moraali“, "moraalisen luonteen osoittaminen", juuri, ja näin latinankielisen muodon ethica kautta sanan “etiikka“ alkuperä.

1. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἦθος A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi): Esim. Homeros: Ilias 6.511, “hevosten paikka“.
2. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἔθος A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)