Glykogeneesi

Glykogeneesi on hiilihydraattien aineenvaihdunnan tapahtuma, jossa glykogeeniä muodostuu glukoosista, tai pikemminkin UDP-glukoosista. Ihmisillä ja monilla muilla eliöillä glykogeneesi tapahtuu lähinnä maksan ja luurankolihasten solujen solulimassa sillä vain näissä kudoksissa glykogeeniä on merkittävästi.^[1]

Glykogeneesillä keho pyrkii varastoimaan ylimääräistä verensokeria energiaksi glukoosin muodossa myöhempää käyttöä varten. Verensokeri on tavallisimmin kohonnut ruoan syömisen vuoksi. Siten glykogeneesi vastavuoroisesti alentaa syömisen kohottamaa verensokeria, jolloin sen kohoaminen jää lyhytkestoiseksi.^[1] Glykogeneesillä pyritään myös välttämään korkean verensokerin eli hyperglykemian haitallisia vaikutuksia, kuten ketoasidoosia.^[2]

Glykogeneesin aktivoi maksassa, lihaksissa ja muualla kehossa haiman tuottama insuliini, jota erittyy vereen verensokerin kohotessa. Säätelyyn osallistuu tosin muitakin vähemmän keskeisiä tekijöitä.^[1]

1. ↑ ^{a b c} DL Nelson & MM Cox: Lehninger principles of biochemistry, s. 246, 595-601. (5. painos) New York: W.H. Freeman, 2008. OCLC: 191854286. LCCN: 2007941224 ISBN 9780716771081 Teoksen verkkoversio.
2. ↑ S Kawahito, H Kitahata, S Oshita: Problems associated with glucose toxicity: Role of hyperglycemia-induced oxidative stress. World Journal of Gastroenterology, 7.9.2009, 15. vsk, nro 33, s. 4137–4142. PubMed:19725147 doi:10.3748/wjg.15.4137 ISSN 1007-9327 Artikkelin verkkoversio.