Gojimarja

Gojimarja^[1] eli susimarja on nimitys kahden pukinpensaiden sukuun kuuluvan lajin, pukinpensaan eli aitapukinpensaan^[2] (Lycium barbarum) ja kiinanpukinpensaan^[3] (Lycium chinense) marjoille, joilla on pitkä historia ravintona ja lääkekasvina Itä-Aasiassa, varsinkin läntisessä Kiinassa, kuten Tiibetissä.^[4] Lajit kasvavat alkuperäisinä Itä-Aasiassa.

Nimi gojimarja on otettu käyttöön vasta 2000-luvun alussa. Tämä nimi tulee englannin kielen ja kenties joidenkin kiinalaisten murteiden välityksellä kiinan kielen sanasta 枸杞 [gǒuqǐ], joka suomalaisilla aakkosilla ääntyisi lähinnä "gou´thsi". Marjasta on käytetty Suomessa myös pitkään nimeä susimarja, joka vastaa englannin alkuperäisempää nimeä wolfberry. Kiinankielisellä nimellä ei ole merkitystä, jonka voisi kääntää.^lähde?

Marja sisältää runsaasti antioksidantteja, muun muassa karotenoideja ja flavonoideja.^[5] Se sisältää myös polysakkarideja (23 %), 21 hivenainetta, vitamiineja (varsinkin B-ryhmän) ja 18 aminohappoa. Marjan painosta 10–14 % on proteiinia.^lähde?

Kuivattua gojimarjaa markkinoidaan superruokana, sitä myydään myös jauheena ja mehuna.

Vuosina 2009–2010 suurin osa Tullilaboratoriossa tutkituista susimarjaeristä ylitti silloin sallitut torjunta-ainepitoisuudet, ja ne hylättiin. Vuonna 2010 EU-lakia kuitenkin muutettiin niin, että susimarja luokiteltiin tomaatiksi, jolle sallitaan suuremmat raja-arvot. Luokitusmuutoksen jälkeen Suomeen tuodut susimarjaerät ovat olleet uusien raja-arvojen puitteissa.^[6]

1. ↑ gojimarja. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
2. ↑ Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9
3. ↑ Mossberg B. & Stenberg L: Suuri Pohjolan kasvio. (suom. S. Vuokko & H. Väre) Tammi, 2005. ISBN 951-3129-24-1
4. ↑ Yu MS, Leung SK, Lai SW, et al (2005). Neuroprotective effects of anti-aging oriental medicine Lycium barbarum against beta-amyloid peptide neurotoxicity. Exp. Gerontol. 40 (8-9): 716–727.
5. ↑ Wang Q, Qiu Y, He SP, Chen YY. Chemical constituents of the fruit of Lycium barbarum L. J Chin Pharm Sci 1988; 7: 218–220
6. ↑ Ruokatieto: Kaukomaiden superruoka todetaan tullissa usein määräysten vastaiseksi uutiset.ruokatieto.fi. 29.03.2011. Viitattu 6.5.2012.