Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors.
Please consider supporting us by disabling your ad blocker.

Responsive image


Homogenointi

Homogenisaattorin toiminta. Keltaiset pallukat ovat maitorasvapalloja.

Homogenointi eli homogenisointi on prosessi, jossa seosta kuumennetaan tai jauhetaan, jotta sen sisältämät ainekset jakautuisivat mahdollisimman tasaisesti.

Ranskalainen Auguste Gaulin keksi maidon homogenisoinnin vuonna 1899[1] ja homogenisointia on käytetty maailmanlaajuisesti maidon käsittelyssä 1960-luvulta lähtien[2].

Kaksivaiheinen homogenointi pilkkoo paineen avulla maidon rasvapallosia pienemmiksi partikkeleiksi. Homogenointi aiheuttaa lisäksi sen, että maidon rasvapartikkeleiden pintaan tarttuu proteiineja, jotka estävät maidon kermoittumisen eli rasvapartikkelien takertumisen toisiinsa.[3] Homogenointi tekee maitoon myös kermaisemman suutuntuman. Homogenointi pilkkoo myös rasvattomaan maitoon lisätyn pienemmäksi, jolloin maitoon lisätty rasvaliukoinen D-vitamiini sekoittuu siihen tasaisemmin.[4]

Homogenointi aiheuttaa myös rasvapallojen eltaantumista ehkäisevän kalvon ja maitoproteiinin rakenteen hajoamista sekä lipaasientsyymin aktivoitumista. Nämä aikaansaavat maidon nopeamman pilaantumisen, minkä vuoksi homogenoitu maito kannattaa myös pastöroida.[5]

Homogenointia käytetään myös metallien seostamisessa ja tasaisen emulsion aikaansaamiseksi esimerkiksi maapähkinävoin, kosmetiikan ja lääkkeiden valmistuksessa.[6] Kasvinäytteitä voidaan homogenoida jauhamalla ne pienemmäksi.[7]

  1. Heikintalo 2012, s. 16.
  2. Historia Hämeen ammatti-instituutti: Milk Works. Viitattu 22.2.2015.[vanhentunut linkki]
  3. LASTEN MAITOVALMISTEIDEN KULUTUS JA MAIDONTUOTANNON JA -PROSESSOINNIN MUUTOKSET SUOMESSA. EKT-sarja 1786. Katariina Koivusaari. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/fb2e00a3-b5f1-4ff6-9042-544243a7e19a/content
  4. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Valio.Herättää.Kysymyksiä ei löytynyt
  5. Manninen, s. 28–29.
  6. Homogenization Encyclopædia Britannica. Viitattu 15.2.2019.
  7. Oulun ilmanlaatu. Sammalten raskasmetallipitoisuudet 1992 Oulun kaupunki, Ympäristövirasto. 3/1992. ISSN 1236-1879 Viitattu 23.2.2019.

Previous Page Next Page