Hyperfosfatemia

Hyperfosfatemia tarkoittaa epänormaalin korkeaa fosfaattipitoisuutta veressä. Aikuisilla ihmisillä hyperfosfatemiana voidaan pitää tilaa, jossa fosfaatteja on yli 1,45 millimoolia per litra veriseerumia (mmol/l). Aikuisilla normaali seerumin fosfaattipitoisuus on noin 0,8–1,45 mmol/l.^[1]

Hyperfosfatemia on itsessään usein oireeton. Fosfaatit muodostavat kalsiumfosfaattisuoloja veren kalsiumin kanssa. Kalsiumin kulutus voi johtaa hypokalsemiaan, joka voi olla vaarallinen, ja josta hyperfosfatemian välittömät oireet pääosin johtuvat. Kudoksiin kertyvät suolat voivat myös kertyä kudoksiin aiheuttaen kivuliasta kalsifylaksiaa. Eräs yleinen syy hyperfosfatemialle on munuaisten vajaatoiminta.^[1]

Hyperfosfatemiassa pitoisuudet merkitään millimooleina, sillä kehossa vapaat fosfaatit ovat käytännössä vetyfosfaattina (HPO₄^2–) ja divetyfosfaattina (H₂PO₄^–), joilla on eri massat. Nämä ovat keskenään tasapainoreaktiossa ja niitä on vastaavasti lukumäärällisesti 60 % ja 40 % solujen ulkopuolella. Pitoisuus voidaan ilmaista massanakin. Tällöin käytetään usein fosforin massaa, eli 1,45 mmol/l (fosfaatteja per veriseerumia) on noin 4,5 milligrammaa fosforia per desilitra veriseerumia (mg/dl).^[1]

1. ↑ ^{a b c} EV Lerma et al: Nephrology secrets, s. 533–537. (4. painos) Elsevier, 2019. doi:10.1016/C2015-0-06604-7 ISBN 9780323478717