Juoksuhautajalka

Juoksuhautajalka on eräänlainen kosteuden aiheuttama jalkavaurio.^[1] Ensi oireisiin kuuluu usein pistely tai kutina, joka voi edetä tunnottomuudeksi.^[1][2] Jalat voivat muuttua punaisiksi tai sinertäviksi. Kun tila pahenee, jalat voivat alkaa turvota ja haista mädältä. Komplikaatioihin voi kuulua ihon hajoaminen tai infektio.^[1]

Juoksuhautajalka johtuu jalkojen pitkäaikaisesta altistumisesta kylmille, kosteille ja usein epähygieenisille olosuhteille. Toisin kuin paleltuma, juoksuhautajalka tapahtuu yleensä pakkasta korkeammissa lämpötiloissa. Sen voi saada jo 10 tunnissa.^[1] Riskitekijöitä ovat liian tiukat saappaat ja liikkumattomuus.^[3] Taustalla olevan mekanismin uskotaan liittyvän verisuonten supistumiseen, mikä johtaa riittämättömään verenkiertoon jaloissa. Diagnoosi perustuu oireisiin ja tutkimukseen.^[1]

Ehkäisyyn kuuluu jalkojen pitäminen lämpiminä, kuivina ja puhtaina. Jos juoksuhautajalan saa, saattaa tarvita kipulääkkeitä asteittaisen lämmittelyprosessin aikana.^[1] Kipu voi jatkua kuukausia hoidon jälkeen.^[3] Leikkaus vaurioituneen kudoksen poistamiseksi tai amputaatio voi olla tarpeen.^[1]

Useimmiten juoksuhautajalka saadaan sotaväessä, mutta potilaissa voi olla myös asunnottomia. Vaiva kuvattiin ensimmäisen kerran Napoleon Bonaparten vetäytyessä Venäjältä talvella 1812. Sana juoksuhauta (trench) nimessä viittaa asemasotaan, joka yhdistetään pääasiassa ensimmäiseen maailmansotaan.^[1] Juoksuhautajalkaa on esiintynyt myös toisessa maailmansodassa, etenkin briteillä ja yhdysvaltalaisilla. Suomalaisilla ja venäläisillä taas paleltumat aiheuttivat useimmat evakuoinnit, mutta kyse voi olla määrittelyeroista. Nykyään tätä vammaa esiintyy myös elämysmatkailun yhteydessä.^[4]

Juoksuhautajalka on immersiovamma, tarkemmin sanoen jalan kylmävesivamma.^[5][6] Sitä ei lasketa varsinaiseksi paleltumaksi, koska se saadaan jo pluslämpötiloissa.^[4] On olemassa myös lämpimän veden immersiojalka (yli 48 tuntia jatkuneista lämpimistä ja märistä olosuhteista, esimerkiksi eristävissä saappaissa ja Vietnamin sodassa, ohimenevä) ja yli 22-asteisen veden tai mudan monen vuorokauden kuluessa aiheuttama trooppinen immersiojalka ("paddy foot" Vietnamissa, ohimenevä).^[7] Immersiojalka kattaa nämä kaikki kolme, vaikka vuoteen 1994 asti sen MeSH-luokka D007102 tunnettiin pelkän juoksuhautajalan nimellä.^[8]

1. ↑ ^{a b c d e f g h} Jeffrey S. Bush, Trevor Lofgran ja Simon Watson: Trench Foot 2020. StatPearls Publishing. PubMed:29493986
2. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Atenstaedt2006 ei löytynyt
3. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Tactical ei löytynyt
4. ↑ ^{a b} Juhani Hassi, Eero Lehmuskallio, Juhani Junila ja Mika Rytkönen: Paleltumat ja muut ihoon kohdistuvat kylmähaitat. Duodecim, 2005, 121. vsk, nro 4, s. 454–9. Artikkelin verkkoversio.
5. ↑ Antony Beevor: Ardennit 1944: Hitlerin viimeinen uhkayritys (sanasto) 20.7.2015. WSOY.
6. ↑ Osmo Saarelma: Paleltuma Lääkärikirja Duodecim. 13.7.2018. Viitattu 5.2.2019.
7. ↑ James, William D. ja Berger, Timothy G.: Andrews' Diseases of the Skin: clinical Dermatology. (sivut 23-24) Saunders Elsevier, 2006. ISBN 0-7216-2921-0 Teoksen verkkoversio.
8. ↑ Immersiojalka ONKI-ontologiakirjastopalvelu. Viitattu 1.1.2021.^{[vanhentunut linkki]}