Kertaustyylit

Kertaustyylit ovat rakennus- ja sisustustyylejä, jotka esiintyivät 1800-luvun uusklassismin (Suomessa empiren ja biedermeierin) jälkeen ja joille oli ominaista varhaisempien tyylimuotojen jäljittely.^[1][2][3]

Näitä tyylejä kutsutaan joskus myös yhteisnimikkeellä historismi, sillä kertaustyylit olivat hyvin historiatietoisia, ja niiden tyyli-ihanteet perustuivat aiempina aikakausina vallinneisiin tyylisuuntiin^[4][1]. Rinnakkain eklektistisesti esiintyvät esimerkiksi uusgotiikka, uusrenessanssi, uusbarokki ja uusrokokoo.^[3] Suomalaisessa arkkitehtuurissa uusbarokki ja -rokokoo jäivät marginaalisiksi tyylisuunniksi, mutta uusgotiikka ja -renessanssi olivat 1900-luvun alkuun saakka suosittuja rakennustyylejä uusklassismin rinnalla. Käytetty tyyli valittiin usein rakennustyypin perusteella, esimerkiksi pankki- ja hallintorakennuksissa suosittiin mahtailevaa uusrenessanssia, kun taas uusgotiikka oli 1800-luvun loppupuolen vallitseva tyyli kirkkoarkkitehtuurissa.

Kertaustyylien syntyyn vaikutti kansallisvaltioiden nousu, jonka yhteydessä kansa nousi valtioiden johtoon. Käyttämällä kertaustyylejä arkkitehtuurissa pyrittiin oikeuttamaan kansanvalta.^[5]

Kertaustyylejä kohtaan ei tunnettu kovinkaan suurta kunnioitusta 1900-luvun puolivälistä 1970–1980-luvuille saakka^[3], ja ne nähtiin pitkään lähinnä tyylisuuntana, josta avantgarde pystyi ammentamaan innoitusta^[5]. Vanha rakennuskanta nähtiin vanhanaikaisena, epäkäytännöllisenä sekä kalliina huolto- ja korjauskustannuksiensa vuoksi. Monien kertaustyylisten rakennusten purkua perusteltiin niiden epäkäytännöllisyydellä ja ”huonolla arkkitehtuurilla”, eikä rakennusten suojelua pidetty tarpeellisena. Suomessa tällaista toimintaa yhdistettynä poliittiseen kulttuuriin alettiin kutsua Turun taudiksi.

1. ↑ ^{a b} Taidehistorian sanasto (pdf) Jyväskylän yliopisto. Viitattu 6.10.2018.
2. ↑ Riitta Konttinen ja Liisa Laajoki: Taiteen sanakirja, s. 188. Otava, 2000.
3. ↑ ^{a b c} Taiteen Pikkujättiläinen, s. 304–306. Wsoy, 1991.
4. ↑ Aikio & Vornanen 1993, s. 264
5. ↑ ^{a b} Typically Munich!. Münchenin kaupunginmuseo, 2010. (englanniksi)