Sarja | Vaihe | Alivaihe | Kronozooni | Aika vuotta sitten |
---|---|---|---|---|
Holoseeni | Preboreaali | 10 640–11 560 | ||
Pleistoseeni | Veiksel-jääkausi | Jääkauden loppuvaihe | Nuorempi Dryas | 11 560–12 700 |
Allerød | 12 700–13 350 | |||
Vanhempi Dryas | 13 350–13 480 | |||
Bølling | 13 480–13 730 | |||
Vanhin Dryas | 13 780–13 860 | |||
Meiendorf | 13 860–14 500 | |||
Keski-Veiksel-kausi | ||||
LGM | 18 000–28 000 | |||
Denekamp | 28 000–32 000 | |||
Hengelo | 36 900–38 700 | |||
Moershoofd | ||||
Glinde | 48 000–51 000 | |||
Ebersdorf | ||||
Oerel | 55 400–57 700 | |||
Schalkholz | ||||
Varhaisjääkausi | Odderade | ±74 000 | ||
Rederstall | ||||
Brørup | ||||
Herning | -116 000 | |||
Eem | 116 000–128 000 | |||
Sinertävä: kylmää, punertava: lämmintä |
Keski-Veiksel-kausi on viime jääkauden keskivaihe Pohjois-Euroopassa noin 74 000–24 000 vuotta sitten.
Kauden alussa oli hyvin kylmä vaihe, jolloin jäätiköt levisivät laajalle Euroopassa, Suomenkin yli. Tämän "varhaisen pleniglasiaalin" jälkeen seurasi kylmien ja lämpimien vaiheiden vuorottelua noin 59 000–24 000 vuotta sitten kaudella, jota kutsutaan monesti nimellä happi-isotooppivaihe 3 (MIS 3, OIS 3). Lämpiminä kausina mm. Dordognen jokilaaksossa Ranskassa yleistyi saksanhirvi peuran kustannuksella.[1]. Tämän kauden alussa oli Siperian pohjoisosissa lämpimämää kuin nyt. Nykyihmisen arvellaan levittäytyneen Eurooppaan jonain Keski-Veikselin lämpimänä kautena ja syrjäyttäneen neandertalinihmisen.
Ilmaston yleinen kehitys oli tällä kaudella viilenemään päin.