Kitob

Kitob
Kitobin keskustaa. Taustalla Zarafshonvuoret.
Kitob
Koordinaatit: 39°7′34″N, 66°52′52″E
Valtio	Uzbekistan
Alue	Qashqadaryon alue
Piiri	Kitobin piiri
Hallinto
– Hallinnon tyyppi	kaupunki
Väkiluku (2016)	40 800
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Kitob (ven. Кита́б, Kitab) on kaupunki ja Kitobin piirin hallinnollinen keskus Qashqadaryon alueella Uzbekistanissa. Se sijaitsee Qashqadaryo- ja Okdaryojokien välisessä Shahrisabzin-Kitobin laaksossa^[1] 115 kilometriä alueen pääkaupungista Qarshista koilliseen. Kaupungissa oli 40 800 asukasta vuonna 2016^[2].

Kitobin paikalla on sijainnut muinainen Kešin kaupunki, joka mainitaan kiinalaisissa ensimmäisen vuosituhannen lähteissä eri nimillä Samarkandia edeltäneenä Sogdianan pääkaupunkina. Arkeologisten tutkimusten mukaan se oli perustettu 200–100-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Kitobin lähellä sijaitsevat 700–600-luvulla eaa. rakennetun suuren Uzunqirin linnoituksen rauniot, joiden on arveltu olevan Aleksanteri Suuren Keski-Aasian sotaretken yhteydessä mainittu Nautaka.^[3]

Arabialaisten maantieteilijöiden mukaan Kešissä oli 900-luvulla raunioitunut linnake ja sisäkaupunki, asuttu esikaupunki sekä siihen liittynyt toinen kaupunki, joka lienee Kitobin eteläpuolella sijaitseva nykyinen Shahrisabz. Sisäkaupungissa ollutta suurmoskeijaa pidettiin Samarkandin jälkeen Sogdianan kauneimpana. 1000–1100-luvulla Keš siirtyi Shahrisabzin paikalle ja entinen kaupunki hylättiin.^[3]

Kitob syntyi uudelleen maakuntakeskukseksi 1700-luvulla. Sen kautta kulkee Gʻuzorin ja Samarkandin välinen maantie. Kaupungin lähellä on Qarshista haarautuvan sivuradan pääteasema. Kitob on maatalousalueen keskus, jossa on muun muassa puuvilla- ja viiniteollisuutta. Sen lähistöllä sijaitsevat Uzbekistanin tiedeakatemian tähtitieteen instituutin observatorio ja Kitobin geologinen luonnonpuisto.^[1]

1. ↑ ^{a b} Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 4-zhild, s. 619–623. Toshkent: Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 2002. ISBN 5-89890-060-8
2. ↑ Shaharlar geografiyasi, s. 146. Toshkent: Barkamol fayz media, 2018. ISBN 978-9943-5519-4-7 Teoksen verkkoversio.
3. ↑ ^{a b} Kamaliddinov, Š. S.: Istoritšeskaja geografija južnogo Sogda i Toharistana po arabojazytšnym istotšnikam IX – natšala XIII vv. s. 13–26. Taškent: O‘zbekiston, 1996. ISBN 5-640-02088-1