Lentoposti on postinkuljetuksen lähetyslaji, jossa kirjeet ja postipaketit kuljetetaan lentokoneella, joskus myös helikopterilla tai muulla ilma-aluksella. Kun valtaosa postiliikenteestä tapahtui 1900-luvun alkupuoliskolla pintapostina eli maa- tai vesikulkuneuvojen avulla, lentoposti oli tapa varmistaa lähetyksen pintapostia nopeampi jakelu vastaanottajalle.[1]
Lentopostilähetykset tunnistetaan kirjekuorten, liimattavien etikettien[2] tai leimojen tekstimerkinnöistä (ransk. Par avion, sananmuk. ’lentokoneitse’, engl. Airmail), kirjekuoren reunojen sinipunaisesta katkoviivasta sekä kuorten ja kirjelomakkeiden erityisen ohuesta, usein vaalean sinertävästä paperista. Ilmakirje eli aerogrammi on erityinen kirjelomake, joka taittuu ja liimautuu lentopostikirjeeksi tarvitsematta erillistä kirjekuorta tai postimerkkiä. Monissa maissa on julkaistu myös erityisiä lentopostimerkkejä,[3] ja isoissa kaupungeissa on lentopostia varten ollut erityisiä kirjelaatikoita, usein sinisiä[4].
Pienille saarille tai muille lentokentättömille alueille lentoposti saatetaan toimittaa pudottamalla se laskuvarjolla, vedenkestävästi suojattuna rantaveteen[5] tai laskeutumalla veteen vesitasolla. Talvisin voidaan laskeutua jäälle[6].
Nykyisin postiliikenteestä suuri osa kulkee maasta toiseen tai suuren valtion sisällä joka tapauksessa lentoteitse, eikä lisämaksullista lentopostia enää useinkaan ole käytössä erillisenä lähetyslajina. Postinkuljetuksesta lentoteitse ollaan monissa maissa toisaalta luopumassa nopean kirjeliikenteen menettäessä merkitystään sähköisten viestimien otettua sen paikan. Näin tehtiin Suomessa vuoden 2019 alusta lukien, jolloin Posti Group luopui postin maansisäisistä lentokuljetuksista ja siirtyi kokonaan maantiekuljetuksiin[7]. Sen sijaan verkkokauppa on merkittävästi lisännyt lentorahtina tapahtuvaa kansainvälistä pakettiliikennettä[8].
<ref>
-elementti; viitettä vihanto
ei löytynyt