MIG/MAG-hitsaus

MIG/MAG-hitsaus (engl. metal inert gas / metal active gas welding) on kaasukaarihitsausmenetelmä, jossa sähkövirran avulla muodostuva valokaari palaa lisäainelangan ja hitsattavan kappaleen välissä suojakaasun ympäröimänä. Hitsattaessa valokaari sulattaa perusaineen ja lisäaineen yhtenäiseksi materiaaliksi liittäen kappaleet yhteen.

MIG/MAG-hitsauksen etuja ovat nopeus ja hitsin puhtaus. Hitsin päälle ei tyypillisesti muodostu kuonakerrosta kuten puikkohitsauksessa.

Hitsattavien kappaleiden ainevahvuudet ovat tyypillisesti yli yhden millimetrin, mutta taitava hitsaaja kykenee hitsaamaan MIG/MAG-laitteistolla ohuempiakin materiaaleja, minkä johdosta MIG/MAG-hitsausmenetelmä voittikin nopeasti ohutlevyhitsauksessa alaa kaasuhitsaukselta varsinkin autopeltitöissä jo paremman paloturvallisuutensakin ansiosta.

Lisäainelangan syöttönopeus ja hitsausjännite säädetään hitsattavien kappaleiden materiaalin, materiaalipaksuuden, halutun tunkeuman ja halutun hitsin muodon mukaan.

Lisäainelanka on ohutta metallilankaa, jonka koostumus on yleensä lähes sama kuin perusaineella. Lisäaine syötetään poikkeuksetta koneellisesti. Lisäainelangan paksuus vaihtelee tyypillisesti 0,6 mm ja 1,6 mm välillä.

Tunkeuman ja hitsin muodon hallinta on MIG/MAG-hitsauksessa vaikeampaa kuin TIG-hitsauksessa, mutta vastaavasti TIG-menetelmä on hitaampi ja vaatii lisäainetta käytettäessä kahden käden saumatonta yhteistyötä ollen näin myös vaikeampaa.

Näennäisestä suoritusteknisestä helppoudesta huolimatta MIG/MAG-laitteiston hitsausarvojen asettaminen voi tuottaa aloittelijalle vaikeuksia. Nykyään löytyy kuitenkin ns. synergisiä MIG/MAG-hitsauskoneita, joihin parhaassa tapauksessa tarvitsee asettaa ainoastaan hitsattavan materiaalin paksuus ja kone asettaa tämän perusteella langansyöttönopeus- ja jännitearvot kohdalleen. Vielä hitsaajan vastuulle jää kuitenkin polttimen oikeaoppinen kuljettaminen ja vapaalangan pituuden hallinta. Vapaalangan pituus vaikuttaa perusaineeseen kohdistuvaan sulatustehoon. Pelkän vapaalangan pituusvirheen vuoksi hitsiin saattaa helposti jäädä huomaamattomia virheitä jännite- ja langannopeusasetuksien sopivuudesta huolimatta.

Suojakaasu voidaan syöttää hitsisulan ympärille joko hitsauspolttimen kautta erillisestä kaasupullosta tai käytettävä lisäainelanka voi sisältää materiaalia joka muodostaa hitsattaessa suojaavaa kaasua sulan ympärille. Tällöin puhutaan ydintäytelangasta. MIG/MAG-hitsauksessa voidaan käyttää myös sekä ydintäytelankaa, että suojakaasua yhtä aikaa. Tällöin puhutaan kaksoissuojakaasuhitsaamisesta (eng. Dual Shield Gas). Kaksoissuojakaasuhitsaaminen mahdollistaa suuremman hitsausnopeuden ollessaan vähemmän kriittinen asetuksille ja hitsaajan kuljetusvirheille. Sekä ydintäytelanka-, että kaksoissuojakaasuhitsauksessa hitsin päälle muodostuu tyypillisesti kuonaa, joka täytyykin poistaa lopuksi koputtelemalla tai teräsharjalla harjaamalla.

Ydintäytelanka on kilohinnaltaan n. 2,5 kertaa kalliimpaa kuin tavallinen täytelanka^lähde? ja sitä kuluu enemmän jokaista hitsisauman mittayksikköä kohden sillä vain osa siitä on lisäainetta osan ollessa suoja-ainetta. Ydintäytelankahitsaaminen on siis kalliimpaa kuin ulkoisella suojakaasulla hitsaaminen vaikka suojakaasun kulutus huomioitaisiinkin^lähde?. Kaksoissuojakaasuhitsaaminen on täten luonnollisesti kaikkein hintavinta.

Pääsääntöisesti MIG/MAG-hitsin päälle ei muodostu kuonakerrosta. Poikkeuksen tähän tekevät tietyntyyppiset^selvennä täytelangat.