Matriisiorganisaatio

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Matriisiorganisaatio on linjaorganisaation ja prosessiorganisaation välimuoto. Matriisi syntyy, kun linjaorganisaation sisään rakennetaan linjoja poikkileikkaavia prosesseja^[1].

Matriisiorganisaatio perustuu ristikkäisohjaukseen, jossa yhtäällä ovat esimerkiksi markkinointi- ja tuotantoyksiköiden kaltaiset resurssitekijät sekä toisaalla tulosvastuuyksiköt. Tällaisen organisaation jäsen vastaa toiminnastaan kahdelle tai useammalle taholle.^[2]

Matriisiorganisaatiossa organisaation johtamiseen on kaksi perusvaihtoehtoa: johtamistyö voidaan rakentaa

1. linjaorganisaation perusteella tai
2. prosessien perusteella.

Eräs matriisiorganisaation haasteista on työnjako prosessien ja linjaorganisaation välillä. Prosessien ja linjaorganisaation rajapinnat ovat matriisiorganisaation toimivuuden koetinkiviä, koska niissä kiteytyvät valta- ja vastuukysymykset. Epäselvyydet voivat tulla esille vaikkapa päätöksentekoon ja budjetointiin liittyvissä kysymyksissä, kuten esimerkiksi kenen vastuulla viime kädessä ovat sellaiset palvelut, jotka eivät sijoitu perinteiseen kuntasektorin toimialajakoon.^[3]

Esimerkkejä matriisiorganisaatiosta:

• projektiorganisaation jäsen on saman aikaisesti myös linjajohtajan alaisuudesta.
• Suuryritysten eri maiden myyntiyritykset on usein organisoitu siten, että eri maissa on maajohtajat ja linjaorganisaatio, mutta kukin myyjä tai osasto kuuluu eri liiketoiminta-alueeseen, jolla on oma johto.
• Useissa yrityksissä on prosessijohtajia, jotka valvovat ja kehittävät omaa prosessiaan (esimerkiksi tilaus-toimitusprosessi) poikki linjaorganisaation.

Riippuen siitä, onko pääasiallinen johtamisvastuu toiminnoilla vai linjaorganisaatiolla, erotetaan - heikko matriisi (linjalla päävastuu) - vahva matriisi (toiminnolla päävastuu).

2000-luvulla matriisiorganisaatiomalli on yleistynyt Suomen julkishallinnossa^[4].

1. ↑ Virtanen, Petri & Stenvall, Jari: ”6.3 Prosessien johtaminen”, Julkinen johtaminen, s. 150. Helsinki: Tietosanoma Oy, 2011. ISBN 978-951-885-306-3
2. ↑ Linjaorganisaatio on hierarkkinen. Kauppalehti, 2011, nro 26.7., s. 7.
3. ↑ Virtanen, Petri & Stenvall, Jari: ”6.3 Prosessien johtaminen”, Julkinen johtaminen, s. 150–151. Helsinki: Tietosanoma Oy, 2011. ISBN 978-951-885-306-3
4. ↑ Virtanen, Petri & Stenvall, Jari: ”6.3 Prosessien johtaminen”, Julkinen johtaminen, s. 151. Helsinki: Tietosanoma Oy, 2011. ISBN 978-951-885-306-3