Meganeura

Meganeura
Meganeura monyi Toulousessa museossa. Sen siiven kärkien väli on 68 senttimetriä.
kivihiilikausi
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumalliset, Eucarya
Kunta:	Eläinkunta, Animalia
Pääjakso:	Niveljalkaiset, Arthropoda
Alajakso:	Kuusijalkaiset, Hexapoda
Luokka:	Hyönteiset, Insecta
Alaluokka:	Siipikantaiset, Pterygota
Ylälahko:	Odonatoptera
Lahko:	†Griippikorennot Meganisoptera
Heimo:	†Meganeuridae
Suku:	†Meganeura
Laji:	monyi
Kaksiosainen nimi
† Meganeura monyi Brongniart, 1885[1]
Katso myös
Meganeura Wikispeciesissä   Meganeura Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Meganeura monyi oli nykyisiä sudenkorentoja muistuttava, suurikokoinen hyönteinen. Sen siipiväli saattoi olla 70 senttimetriä ja ruumiin pituus 40 senttimetriä. Meganeura monyi eli myöhäisellä kivihiilikaudella noin 300 miljoonaa vuotta sitten.^[2]

Meganeuran suuren koon mahdollisti ilman korkea happipitoisuus: happea oli tuohon aikaan ilmasta miltei 40 prosenttia, mikä on melkein kaksi kertaa niin paljon kuin nykyisin. Samaan aikaan eli myös muita suurikokoisia hyönteisiä kuten rososiipiäisiä (Dictyoptera) ja palaeodictyopterat.^[2]

Meganeuran elintapojen oletetaan olleen pitkälti samankaltaiset kuin nykyisten sudenkorentojen. Se pyydysti sen ajan suurikokoisimpia hyönteisiä ilmasta, tarttuen niihin jaloillaan. Se oli suurin saalistaja paleotsoottisella maailmankaudella kivihiilikaudelta permikaudelle, jolloin ensimmäiset matelijat ilmestyivät.^[2]

1. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Fossilworks.Meganeura.monyi ei löytynyt
2. ↑ ^{a b c} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Conversation.Paleozoic.giant.dragonflies ei löytynyt