Menakinonit

Menakinonit eli K₂-vitamiinit ja niiden esiasteet ovat ryhmä luonnossa olevia 2-metyyli-1,4-naftokinonijohdannaisia, joiden hiilessä 3 on vaihtelevan pituinen isopreeniketju. Kunkin isopreenin rungossa metyylin kohdalla on kaksoissidos, jotka ovat usein E-muotoa. Menakinonien lyhenne on MK-n tai MKn. n on ketjun isopreenien määrä. Esimerkiksi menatetrenonissa eli MK4:ssä isopreenejä on 4.^[1]

Menakinoneja pystyvät tuottamaan tietyt bakteerit, arkit ja sienet, joille ne eivät siis ole vitamiineja. Menakinonit pystyvät kinoni-kinoli-tyyppisiin hapetus-pelkistysreaktioihin, jonka takia ne toimivat bakteereissa, arkeissa ja sienissä elektronien siirtäjinä elektroninsiirtoketjuissa ubikinonin tapaan.^[2]

Menakinoneja on bakteerikäytetyissä ruuissa, kuten nattōssa ja juustoissa. Eläimillä myös tietyt suolistobakteerit tuottavat paljon menakinoneja, jotka kattavat osan eläinten K-vitamiinitarpeesta. Ihmisillä tuotto ei ole riittävää ja K-vitamiineja tulee saada myös ruuasta.^[3] Ihmisten ruokavalioissa menakinonit ovat tärkeä K-vitamiinilähde fyllokinonin ohella ja ruuan menakinonit voivat kattaa jopa 50 % ihmisten K-vitamiinitarpeesta joissakin ruokavalioissa.^[4]

1. ↑ RJ Marles, AL Roe, HA Oketch-Rabah: US pharmacopeial convention safety evaluation of menaquinone-7, a form of vitamin K. Nutrition Reviews, 2017, 75. vsk, nro 7, s. 553–578. PubMed:28838081 doi:10.1093/nutrit/nux022 ISSN 1753-4887 Artikkelin verkkoversio.
2. ↑ TDC Tarento et al: A potential biotechnological process for the sustainable production of vitamin K1. Critical Reviews in Biotechnology, 2019, 39. vsk, nro 1, s. 1–19. PubMed:29793354 doi:10.1080/07388551.2018.1474168 ISSN 0738-8551 Artikkelin verkkoversio.
3. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :3 ei löytynyt
4. ↑ C Vermeer et al: Menaquinone content of cheese. Nutrients, 2018, 10. vsk, nro 4. PubMed:29617314 doi:10.3390/nu10040446 ISSN 2072-6643 Artikkelin verkkoversio.