Miksolyydinen merkitsi musiikinteoriassa alun perin erästä muinaiskreikkalaista sävellajia ja siihen liittyvää asteikkoa. Myöhemmin sana tuli tarkoittamaan siitä täysin poikkeavaa keskiaikaista kirkkosävellajia sekä siihen liittyen nykyisin sellaista diatonista asteikkoa, joka esimerkiksi pianon valkoisilla koskettimilla ulottuu G:stä seuraavaan, oktaavia korkeampaan G:hen, mutta joka voidaan myös transponoida muulle korkeudelle, jolloin esimerkiksi C:stä alkavassa miksolyydisessa asteikossa H on alennettu B:ksi.