![]() | |
Mirtatsapiini
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
(RS)-1,2,3,4,10,14b-heksahydro-2-metyylipyratsino[2,1-a]pyrido[2,3-c]bentsatsepiini | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | N06 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C17H19N3 |
Moolimassa | 265.36 g/mol |
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | 50 % |
Proteiinisitoutuminen | 85 % |
Metabolia | Mirtatsapiini metaboloituu maksassa laajasti demetylaation ja hydroksyloinnin kautta, jota seuraa glukuronidikonjugaatio. Sytokromi P450 CYP2D6 ja sytokromi P450 CYP1A2 osallistuvat mirtatsapiinin 8-hydroksimetaboliitin muodostumiseen, ja sytokromi P450 CYP3A4 on vastuussa N-desmetyyli- ja N-oksidimetaboliittien muodostumisesta. Useilla metaboliiteilla on farmakologista vaikutusta, mutta plasmapitoisuudet ovat hyvin alhaiset.[1] |
Puoliintumisaika | 20–40 tuntia |
Ekskreetio | 75 % renaalinen 15 % fekaalinen |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria | |
Reseptiluokitus | |
Antotapa | oraalinen sublinguaalinen |
Mirtatsapiini on piperatsinoatsepiineihin kuuluva tetrasyklinen masennuslääke (Suomessa valmistenimillä Mirtagav, Mirtamerck, Mirtazapin, Mirtazapine[2]). Mirtatsapiini luokitellaan NaSSA-lääkkeeksi (Noradrenergic and Specific Serotonergic Antidepressant),[3] ja sen vaikutustapa eroaa SSRI- ja trisyklisistä masennuslääkkeistä. Lääkkeen toi markkinoille Organon International vuonna 1996. Mirtatsapiinin alkuperäinen tuotenimi lääkemarkkinoilla on Remeron. Lääkeaine syntyi edelleen kehittelyn seurauksena pyridiinianalogina mianseriinista, joka on käytössä vielä edelleen.[4]