Morkinskinna on nimitys laajalle, keskiajan islantilaiselle kuningassaagalle, jonka kirjoittajaa ei tunneta. Islantilainen historioitsija Þormóður Torfason (1636—1719) antoi sen säilyneelle käsikirjoitukselle GkS 1009 fol. nimen Morkinskinna (”homeinen” tai ”huonokuntoinen nahka”) sen ulkonäön vuoksi, mutta myöhemmin nimellä on alettu tarkoittaa itse teosta.[1] Morkinskinna on eräänlainen Pyhästä Olavista kertovan saagan (Óláfs saga helga) jatko, sillä sen kerronta alkaa Olavin pojasta eli vuosina 1035–1047 hallinneesta Maunu Hyvästä ja on mahdollisesti jatkunut vuonna 1177 käytyyn Rén taisteluun saakka. Morkinskinnan käsikirjoitus ei kuitenkaan ole täydellinen; siitä puuttuu noin kolmannes, ja sen kerronta päättyy äkisti vuoteen 1157 hieman kuningas Sigurðr II Haraldinpojan kuoleman jälkeen.[2] Morkinskinna, sellaisena kuin se nykyään tunnetaan, sisältää myös useita lyhyempiä þáttr-tarinoita, joissa kerrotaan Norjan kuninkaan hovissa oleskelleista islantilaisista, sekä runsaasti skaldirunoutta (265 säkeistöä).[3] Morkinskinnaa ei ole suomennettu.