Pahe

Pahe on eettisesti huono inhimillinen ominaisuus tai luonteenpiirre, paha taipumus tai tapa.^[1]

Yleiskäytössä paheisiin kuuluvat muun muassa alkoholin, tupakan, tai huumeiden käyttö, uhkapelaaminen, vastuuntunnottomuus, pettäminen, valehtelu tai itsekkyys.

Pahe voidaan määritellä hyveiden turmeltumisena, mikä voi tarkoittaa sitä, ettei käytä hyvettä, väärinkäyttää sitä tai käyttää liikaa. Täten Antiikin Kreikan pääpaheet (katso Antiikin Kreikan neljä hyvettä) olisivat:

• mielettömyys (viisauden käyttämättömyys)
• pelkuruus (rohkeuden käyttämättömyys)
• turmelus (oikeamielisyyden käyttämättömyys)
• himo (kohtuullisuuden käyttämättömyys)

Kristillisessä etiikassa on määritelty seitsemän kuolemansyntiä, mutta niiden luettelo ei aina ole samanlainen. Siihen kuuluvat vaihtelevasti ylpeys, ahneus, irstaus, kateus, kohtuuttomuus, viha, laiskuus, epäusko, epätoivo, mielettömyys, panettelu ja pelkuruus.^[2]

1. ↑ pahe. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
2. ↑ Hans Biedermann: Suuri symbolikirja, s. 257. (Suom. Pertti Lempiäinen) WSOY, 1993. ISBN 951-0-18537-X