Paleotaide

Paleotaide esittää esihistoriallisia eliöitä sellaisina kuin ne tieteen mukaan olisivat voineet olla eläessään.^[1][2] Paleotaidetta tuottavaa taiteilijaa tai kuvittajaa voidaan nimittää paleotaiteilijaksi.^[1] Tunnettuja paleotaidekuvittajia ovat olleet Charles R. Knight, Rudolph Zallinger ja Zdeněk Burian.^[3]

Paleotaidetta on tehty 1800-luvun alulta alkaen lähes yhtä kauan kuin esihistoriallisia eliöitä tutkiva paleontologia tieteenä on ollut olemassa. Ensimmäinen laajaa huomiota saanut paleotaiteellinen teos oli geologi Henry de la Bechen vuoden 1830 akvarellimaalaus Duria Antiquior, josta myytiin litografiapainoksia kaupallisesti. Ensimmäinen laajamittainen paleotaiteen julkinen näyttely oli vuonna 1854 avattu kuvanveistäjä Benjamin Waterhouse Hawkinsin dinosaurusveistosten näyttely Lontoon Crystal Palacessa. Koska paleotaide pyrkii esittämään muinaiset eliöt tieteen mukaisesti, paleotaiteellinen kuvasto on muuttunut ajan kuluessa suuresti tieteen kehittyessä uusien fossiililöytöjen ja teorioiden myötä.^[3][4]

Paleotaiteessa on ollut historiansa aikana useita suuntauksia. Vuonna 2012 julkaistu kirja All Yesterdays aloitti uuden All Yesterdays -liikkeeksi kutsutun suuntauksen, jossa esihistoriallisten eläinten mahdollisia fossiilisissa luissa näkymättömiä spekulatiivisia ominaisuuksia on esitetty huomattavasti aiempaa rohkeammin.^[5]

1. ↑ ^{a b} Eloranta, Tiina: Maija Karala yhdistelee tiedettä ja luovuutta Sydän. 26.11.2019. Sydänliitto. Viitattu 4.1.2021.
2. ↑ Varpula, Salla: Kaikki tuntevat dinosaurukset atleettisina lihaskimppuina, mutta ehkä ne olivatkin pulleita Helsingin Sanomat. 17.7.2019. Viitattu 4.1.2021.
3. ↑ ^{a b} Ansón, Marco; Fernández, Manuel H. ja Ramos, Pedro A. S.: Paleoart: Term and Conditions (A survey among paleontologists) Current trends in Paleontology and Evolution. XIII EJIP Conference Proceedings. Huhtikuu 2015. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
4. ↑ Witton, Mark P.; Naish, Darren ja Conway, John: Commentary: State of the Palaeoart Palaeontologia Electronica. 2014. Viitattu 11.2.2021. (englanniksi)
5. ↑ Black, Riley: Science Meets Speculation in All Your Yesterdays National Geographic. 26.9.2013. Viitattu 28.2.2021. (englanniksi)