Back Pohja CEB Pohja German Pohja English Pohja EO Pohja vald ET Pohja French Pohja Italian 포흐야 Korean Pohja Dutch Pojo NB
| Pohja Pojo |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Raasepori |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Pohjan vanha kunnantalo, nykyisin luksusasuintalo, 2022. |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Etelä-Suomen lääni |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Tammisaaren seutukunta |
| Kuntanumero | 606 |
| Hallinnollinen keskus | Pohjan kirkonkylä |
| Perustettu | 1359 |
| Kuntaliitokset | Osa Karjaaseen (1933) |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Karjaa Tammisaari Pohja |
| – syntynyt kunta | Raasepori |
| Pinta-ala |
266,13 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 224,66 km² |
| – sisävesi | 23,09 km² |
| – meri | 18,38 km² |
| Väkiluku |
4 936 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 21,97 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 17,6 % |
| – 15–64-v. | 63,0 % |
| – yli 64-v. | 19,3 % |
Pohja (ruots. Pojo) on Suomen entinen kunta ja vanha uusmaalainen kirkkopitäjä, joka nykyään on osa Raaseporin kaupunkia Uudenmaan maakunnassa. Kuntaliitoksen aikaan kunnassa asui 4 936 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 266,13 km², josta 41,47 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 21,97 asukasta/km². Vuoden 2009 alussa Pohjan kunta ja Karjaan ja Tammisaaren kaupungit lakkautettiin ja muodostettiin uusi Raaseporin kaupunki.[4]
Pohjan kunta oli kaksikielinen; 59 prosenttia sen asukkaista puhui suomea ja 37 prosenttia ruotsia.
Pohjan naapurikunnat olivat Karjaa, Karjalohja, Kisko ja Tammisaari. Vuoteen 1993 saakka naapurikuntiin kuului Tammisaareen liitetty Tenhola.
Pohja on Suomen metalliteollisuuden synnyinsijoja. 1610-luvun puolivälin jälkeen Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf kannusti aatelisia ja porvareita vuokraamaan kruunun tehtaita ja perustamaan uusia tuotantolaitoksia. Suomen rikkain suurkauppias Jakob Wolle sai erioikeuden perustaa Antskogin ruukin vuonna 1630. Uusi ruukki valmistui vuonna 1632. Antskogin ruukki oli omistusjärjestelyiltään poikkeuksellinen, koska se ei ollut Ruotsin kruunun omaisuutta, vaan yksityisomaisuutta. Ruotsalainen Carl Billsten sai Ruotsin kuningatar Kristiinalta erioikeuden perustaa Billnäsin ruukin vuonna 1641. Ruotsin kuningatar Kristiina antoi kauppias Peter Thorwöstenille erioikeuden perustaa Fiskarsin ruukin vuonna 1649.[5][6]
Pohjan merkittävin yksityinen työnantaja on Fiskars Brands Finland Oyj.
Nähtävyyksistä tärkeimpiä ovat ruukit ja kirkonkylän noin vuonna 1470 rakennettu harmaakivikirkko. Entisen kunnan alueella on myös kolme täysimittaista golfkenttää: Ruukkigolf sekä Nordcenter, jossa kaksi kenttää. Lisäksi alueella on kaksi ratsastuskeskusta: Påminne-laskettelukeskus sekä urheiluopisto Kisakeskus.
Kylässä toimiva sopimuspalokunta Pojo FBK on järjestänyt uudenvuodenilotulituksen vuodenvaihteen 1992–93 jälkeen joka vuosi, paitsi kun paloasema oli remontissa vuonna 2010. Toinen poikkeus oli vuoden 2020-21 vaihde, jolloin tapahtumaa ei järjestetty koronapandemian takia.[7] Tapahtumalla on vuosittain yli 130 sponsoria ja budjetti on noin 10 000€.[8]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Valtioneuvoston päätös 22.11.2007
- ↑ Biografiasampo biografiasampo.fi. Viitattu 6.5.2024.
- ↑ Billnäsin ruukki Visit Raseborg. Viitattu 6.5.2024.
- ↑ Länsi-Uudenmaan suurin ilotulitus päätettiin perua koronan vuoksi Etelä-Uusimaa. 15.10.2020. Viitattu 31.10.2021.
- ↑ Pohjan uudenvuoden ilotulitus on yksi Suomen näyttävimmistä - katso missä muualla ruuti lentää taivaalle! Länsi-Uusimaa. 28.12.2018. Viitattu 7.9.2019.