Postuumi

Postuumilla tarkoitetaan henkilön kuolemansa jälkeen saamaa tunnustusta tai julkaistua teosta. Se voi tarkoittaa myös isänsä kuoleman jälkeen syntynyttä lasta^[1].

Kirjan julkaisu postuumisti tarkoittaa, että julkaiseminen tapahtuu kirjailijan kuoleman jälkeen. Kuuluisia postuumisti ilmestyneitä kirjoja ovat muun muassa Franz Kafkan Oikeusjuttu, Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan, Anne Frankin Nuoren tytön päiväkirja, Stieg Larssonin Millennium-trilogia, Mika Waltarin Nuori Johannes ja J. R. R. Tolkienin Silmarillion.

Myös musiikkia voidaan julkaista postuumisti. Niin on julkaistu muun muassa John Lennonin tekemä, Bob Dylanin ”Gotta Serve Somebody” -kappaleelle irvaileva kappale ”Serve Yourself”, joka julkaistiin vasta Lennonin kuoltua.

Ranskassa avioliiton voi solmia erityistapauksissa puolison kuoleman jälkeen, jolloin voidaan puhua postuumista avioliitosta.^[2] Myös Venäjällä on valmisteilla tällainen laki.^[3]

Sanana postuumi on laina ruotsin sanasta postum, joka puolestaan perustuu latinan sanaan postumus ’viimeinen; isän kuoleman jälkeen syntynyt’.^[4] Ilmauksen harvoin käytetty vastine on kalmannos.^[5]

1. ↑ Haarala, Risto et al: Suomen kielen perussanakirja: L–R, s. 514. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2004. ISBN 951-37-3580-X
2. ↑ http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288457626200.html (Arkistoitu – Internet Archive)
3. ↑ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010206357.html
4. ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 951. WSOY, 2005. ISBN 951-0-27108-X
5. ↑ Haarala, Risto et al: Suomen kielen perussanakirja: A–K, s. 379. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2004. ISBN 951-37-3579-6