Proklooriperatsiini

Proklooriperatsiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
2-kloori-10-[3-(4-metyyilpiperatsin-1-yyli)propyyli]fenotiatsiini
Tunnisteet
CAS-numero	58-38-8
ATC-koodi	N05AB04
PubChem CID	4917
DrugBank	DB00433
Kemialliset tiedot
Kaava	C20H24N3ClS2
Moolimassa	373,943 g/mol
SMILES	Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste	228 °C
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus	?
Proteiinisitoutuminen	91–99 %
Metabolia	Hepaattinen
Puoliintumisaika	6–8 h
Ekskreetio	virtsan mukana
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria	?
Reseptiluokitus
Antotapa	oraalinen, rektaalinen, intramuskulaarinen

Proklooriperatsiini on fentiatsiinijohdannaisiin kuuluva perinteinen eli ensimmäisen polven psykoosilääke.^[1] Sitä määrätään myös ohi virallisen käyttötarkoituksen pahoinvoinnin ja oksentelun ehkäisyyn sekä migreeniin. Etenkin nuorilla henkilöillä lääke voi aiheuttaa vaikeita liikehäiriöitä jo lääkityksen alkuvaiheessa.^[2]

Proklooriperatsiinin valmisteniminä ovat Depafen, Klometil ja Stemetil, joista viimeisin on PF2011:n mukaan käytössä edelleen. Lääkettä on saatavana tabletteina. Annosvahvuus on 5 mg/tabletti.^[1]

Aiemmin proklooriperatsiinia annosteltiin paitsi suun kautta, myös pistoksena lihakseen sekä puikkona peräsuoleen.^[2]

Proklooriperatsiinin aiheuttamat sivuvaikutukset ovat ensimmäisen polven psykoosilääkkeille tyypillisiä: viiveellä ilmenevä liikehäiriö eli tardiivi dyskinesia, sydän- ja verisuonimuutokset (matalan verenpaineen aiheuttama huimaus seisomaan noustessa, QT-ajan pidentymä sydämen lyöntirytmissä) sekä pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä ja ekstrapyramidaalioireet.

1. ↑ ^{a b} Lääketietokeskus: Pharmaca Fennica - PF2011 (s. 544) ISSN 0355-7472
2. ↑ ^{a b} Tuomi-Alfering-Olli: Lääkkeet ja niiden käyttö, SHKS-WSOY, 1977 Porvoo ISBN 951-0-06936-1 (s. 186)