Rektio

Rektio (lat. rēctiō ’ohjaus’) on lauseopillinen ilmiö, jossa pääsana vaatii täydennyksensä tiettyyn sijamuotoon. Esimerkiksi tykätä-verbin täydennyksen pitää olla elatiivissa: tykkään koulusta (muut sijamuodot, kuten *tykkään koululta tai *tykkään kouluun, eivät ole mahdollisia). Ohjaavana pääsanana voi verbin sijasta olla myös adpositio (esim. lähellä koulua tai koulun lähellä) tai joissain tapauksissa substantiivi (esim. näkökulma kouluun), adjektiivi (esim. koulun näköinen) tai adverbi (esim. sidoksissa kouluun).^[1]

Rektion asettamat vaatimukset ovat usein sanakohtaisia ja mielivaltaisia. Ne ovat historiallisen kehityksen tulosta, joka ei ole pääteltävissä ilmauksen merkityksestä käsin. Tämän vuoksi vieraita kieliä opiskeltaessa rektio usein vaatii runsasta ulkoa opettelua.

1. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä VISK: § 1225 ei löytynyt