Rutenia

Rutenia on nimi niille itäisen Keski-Euroopan ja Itä-Euroopan alueille, joita ovat asuttaneet itäslaavilaiset ruteenit. Nimi tulee latinan sanasta, joka merkitsi Kiovan rusien asuttamia alueita, joita asukkaat itse kutsuivat nimellä "Руськая Земля" (Ruskaja Zemlja eli rusien maa). Alueet ovat nykyään osa Ukrainaa, Valko-Venäjää, Slovakiaa ja Puolaa^[1].

Nykyisin termin merkitys on muuttunut, ja se tarkoittaa enää Romanian pohjoisosan ja Karpaattien vuoriston välissä sijaitsevaa ennen slovakkien ja ruteenien asuttamaa aluetta, jota on nimitetty Karpatoruteniaksi. Aikoinaan alue oli ukrainalaisten asuttama osa entistä Unkaria vuodesta 907, sitten se kuului Itävaltaan ja Itävalta-Unkariin.^lähde?

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen alue liitettiin Slovakian osana Tšekkoslovakiaan, ja se muuttui nopeasti slovakinkieliseksi. Ennen toista maailmansotaa alue sai itsehallinnon ja yritti julistautua itsenäiseksikin nimellä Karpato-Ukrainan tasavalta. Unkari miehitti maaliskuussa 1939 alueen lounaisosan, mutta sodan lopulla 1944 sen sai hallintaansa Neuvostoliitto.^lähde?

Nykyään alue muodostaa Ukrainaan kuuluvan Taka-Karpatian alueen.^lähde?

1. ↑ Otavan Suuri Ensyklopedia, Hakemisto-osa 12 (M-Ö), s. 9202. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07198-X