Sinear

Sinear (hepr. ‏שִׁנְעָר‎, Šinʿār, Septuagintassa kreik. Σενναάρ, Sennaár) on juutalaisten Tanakissa ja kristittyjen Vanhassa testamentissa esiintyvä paikannimi, joka viittaa eteläisen Mesopotamian tasangolla sijaitsevaan maahan. Hepreankielisessä Raamatussa sana Sinear on käytännössä Babylonian synonyymi.

Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan Nimrod perusti Sineariin maailman ensimmäisen suurvallan. Abrahamin aikaan Sinearin kuningas Amfarel hyökkää Kanaaninmaahan mutta kärsii tappion Abrahamin johtamalle sotajoukolle. Jesajan kirjan mukaan Sinearissa asui pakkosiirtolaisuuteen joutuneita juutalaisia, ja Danielin kirjassa kerrotaan Babylonian kuningas Nebukadressarin vieneen Jerusalemista ryöstämiään aarteita Sineariin.

Hepreankielinen nimi Sinear on ehkä akkadinkielisen nimen Šumer länsiseemiläinen sukulainen, mutta nykyään uskottavampana pidetään kassilaiseen Samḫarû-heimoon palautuvaa etymologiaa. Kassiitit saapuivat Mesopotamiaan toisella vuosituhannella eaa. ja perustivat aluetta 1500-luvulta 1100-luvulle hallinneen dynastian. 1500-luvulla Samḫarû mahdollisesti oli valtion omakielinen nimi. Egyptiläisistä ja heettiläisistä asiakirjoista ilmenee, että Sinear muunnelmineen (egypt. Sngr, heetiksi Šanḫar tai Šanḫara) oli muinaisessa Lähi-idässä yleisesti tunnettu etnonyymi ja paikannimi.