Speedrun

Speedrun eli pikapelaaminen^[1] on videopelin tai sen osan läpi suorittaminen mahdollisimman nopeasti.^[2] Tämä edellyttää yleensä tarkkaa harjoittelua ja suunnittelua.

Speedruneja on käytännössä kahta tyyppiä: normaalit speedrunit, joissa tarkoituksena on pelata taitavasti käyttäen vain pelin sallimia toimintoja (esimerkiksi pelin tallentamista tietyissä paikoissa), ja työkaluavusteiset speedrunit, jotka käyttävät hyväksi emulaattorien erikoisominaisuuksia, kuten hidastusta ja tilanteen tallentamista missä hyvänsä. Usein normaalien speedrunien ideana on esitellä pelitaitoja, kun taas työkaluavusteisien speedrunien ideana on lähinnä viihdyttää katsojaa tekemällä speedrunista mahdollisimman näyttävä.^[2]

Monet speedrunit käyttävät hyväkseen peleissä olevia glitchejä eli ohjelmointivirheitä, joilla pelaajat pystyvät tekemään asioita, joita pelin tekijät eivät tarkoittaneet mahdollisiksi. Näiden avulla jotkut pelit on mahdollista pelata äärimmäisen nopeasti läpi. Glitchit voivat sisältää lukuisia erilaisia temppuja seinien läpi kävelemisestä aina lähes koko pelin ohjelmoinnin ”rikkomiseen”. Glitchien hyväksikäyttö ei varsinaisesti ole huijaamista, koska ne ovat alkuperäisissä peleissä olevia ”ominaisuuksia”, joita pelaajat vain hyväksikäyttävät. Speedrunien tekijät voivat siten itse päättää haluavatko he käyttää speedruneissaan glitchejä hyväkseen vai pelata ne läpi ”rehellisesti”.

Speedrunien tekemisen kulttuuri nousi Doom-pelin myötä, ja saman kehittäjän Quake on yksi tärkeimmistä peleistä, josta edelleen tehdään speedruneja. Tähän vaikutti se, että nämä pelit mahdollistavat pelien nauhoittamisen ”demoksi”, jonka sitten voi itse pelin avulla toistaa uudelleen. Nykyisin sama ominaisuus löytyy myös monista emulaattoreista. Muita tärkeitä pelejä, joista on tehty useita speedruneja, ovat muun muassa Metroid-sarjan pelit, Super Mario Bros. (ennätysaika on 4 min 54 s 798 ms^[3]) jatko-osineen, ja Mega Man -sarjan pelit.

Speedruneja levitetään runsaasti myös Internetissä, usein joko demo- tai emulaattorinauhoituksina, tai videotiedostoina erilaisissa verkkopalveluissa, kuten esimerkiksi YouTube-sivustolla.

1. ↑ Mannevaara, Olli: Käänteinen debuggaus videopeleissä Joulukuu 2019. Turun Yliopisto. Viitattu 01.08.2022.
2. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä mtv ei löytynyt
3. ↑ Super Mario Bros. Speedrun.com. Viitattu 30.3.2021. (englanniksi)