Back Nəhəng çala AZ Kettle (geologia) Catalan Wëtopiszcze CSB Dødishul Danish Kettle (landform) English Kettle (relieve) Spanish Sulglohk ET دیگچال FA Kinniline lohk FIU-VRO Kettle French
Suppa eli harjuhauta tai harjukuoppa on jääkauden sulamisvaiheen aikana syntyneille harjualueille muodostunut usein varsin pyöreä painanne. Se syntyi, kun jäätikköjokien kuljettaman soran ja hiekan sisään hautautuneet jäätikön reunasta irronneet suuret jäälohkareet sulavat myöhemmin pois, ja jäälohkareen ympärillä oleva maa-aines romahtaa jyrkkäreunaiseksi kuopaksi.[1][2][3]
Supat voivat olla kymmeniä metrejä syviä ja hyvinkin leveitä. Syvin mitattu suppa Suomessa sijaitsee Janakkalassa Kalpalinnassa, jossa korkeusero Inkolinnan ja sen viereisen supan välillä on 74 metriä. Supan teoreettinen maksimisyvyys Suomessa on 80 metriä. Se johtuu muinaisen merenpinnan syvyydestä ja jäätikön reunan halkeamien pituudesta. Valkeakosken Sääksmäen Linnavuoren suppa on juuri tällainen. Supan pohja voi olla syvemmällä kuin pohjaveden pinta, jolloin suppaan suotuu pohjan läpi näkyviin pohjavettä. Monien harjujaksojen tai harjualueiden vieressä tai keskellä sijaitseekin tällaisia suppajärviä. Pohjaveden läheisyys voi myös aiheuttaa pohja-alueen soistumista.[3]
Supan mikroilmasto on mielenkiintoinen, sillä lämpötila laskee supan pohjalle mentäessä jopa useita asteita, koska viileämpi ilma valuu sen pohjalle. Ilmiön voi havaita muun muassa keväisin: kun muut alueet ovat jo vapautuneet lumesta, voi supan pohjalla olla vielä lunta ja jäätä. Lämpötilan lasku ilmenee myös supan rinteen kasvillisuudessa, jolloin lämpöä vaativat kasvit esiintyvät ylärinteillä mutta ne puuttuvat supan pohjalta.