Zdravljica

Zdravljica
Käsinkirjoitus kansallislaulusta 1840-luvulta
Käsinkirjoitus kansallislaulusta 1840-luvulta
Valtio  Slovenia
Sanoittaja France Prešeren
Suomenkielinen nimi Kippis!


Kansallislaulu soitettuna

"Zdravljica" ("Kippis") slovenialaisen runoilijan France Prešerenin kuuluisa runo. Runo on kirjoitettu vuonna 1844. Vuodesta 1991, maan itsenäistymisestä alkaen se on ollut Slovenian kansallislaulu. Laulu on alun alkaen kirjoitettu, ikään kuin se olisi viininkorjuujuhlaa ylistävä juomalaulu, mistä hymnin erikoinen nimi. Toisaalta runo tuo esiin sloveenien isänmaanrakkauden ja vapaudenkaipuun.

Vuonna 1844 sensuuri ei sallinut runon julkaisemista. Prešeren itse yritti myöhemmin julkaista sen teoksessaan Poezije. Hän jätti kuitenkin pois runon kolmannen säkeistön, jota hän itse arveli runon kieltämisen syyksi. Tosiasiassa sensuuri kuitenkin pelkäsi neljännen säkeistön panslavistista tunnelmaa, ja kieltäytyi edelleenkin hyväksymästä sitä. Itävallan kansleri Metternichin ja maaliskuun vallankumouksen jälkeen Zdravljica julkaistiin lehdessä Novice 26. huhtikuuta 1848.

Prešerenin runolla on ollut suuri merkitys Slovenian historiassa, erityisesti vuosien 1941–1945 saksalaismiehityksen aikaan, jolloin Zdravljica oli vastarintaliikkeen käyttämä vapauslaulu. Laulu kohosi uudestaan suosioon Jugoslavian hajoamisen yhteydessä. 27. syyskuuta 1989 Slovenian parlamentti julisti sen kansallislauluksi, ja päätös vahvistettiin 29. maaliskuuta 1990. Tällöin kansallislauluksi täsmennettiin Zdravljican 7. säkeistö, johon Stanko Premrl sävelsi samannimisen koraalin. Tästä tuli kansallislaulun sävelmä.

Zdravljicalla on omintakeinen, carmina figurataksi kutsuttu runomuoto. Runon sanat on kirjoitettu tiettyyn muotoon keskitetysti, niin että sanat muodostavat viinipikarin muodon. Täten runo ei ole vain kirjallinen, vaan myös visuaalinen taideteos.

Mainittakoon kuriositeettina, että 1990-luvun alkupuolella myös suosittu rock-yhtye Lačni Franz ("Nälkäinen Franz") levytti Zravljican.


Zdravljica

Dodaje.pl - Ogłoszenia lokalne