5G

5G (fifth generation) tarkoittaa niin sanottua viidennen sukupolven datayhteyttä mobiilitekniikassa. 5G-tekniikassa voidaan käyttää noin kymmenkertaista tiedonsiirtonopeutta 4G:hen verrattuna, joten se sopii edeltäjäänsä paremmin myös kodin ainoaksi internetyhteydeksi. 5G-tekniikka mahdollistaa myös esineiden internetin laajenemisen itseohjautuviin robottiajoneuvoihin, terveydenhuollon automaattisiin valvontalaitteisiin ja edistyneeseen teollisuusautomaatioon^[1]. Myös virtuaalitodellisuuden kokeminen älypuhelimen avulla tulee mahdolliseksi 5G:n myötä^[1].

5G-tekniikan on arveltu lisäksi kymmenkertaistavan langattoman laajakaistan nopeuden 10 gigabitin maksiminopeuteen. 5G:tä käyttäen on mobiiliyhteyksillä entistä helpompaa katsoa hyvätasoista tv-ohjelmaa ja teräviä 4096 × 2160 pikselin 4K-videoita.^[2] Tämä merkitsee sitä, että langattomasta laajakaistasta tulee kilpailukykyinen vaihtoehto kuparikaapelia pitkin kulkevalle internet-yhteydelle.^[3]

Monilla Suomen alueilla alkaa toimia vuonna 2019 tehokkaita, mikroaalto- ja millimetritaajuuksilla (SHF) eli 3,5–30 gigahertsin taajuudella toimivia 5G-tukiasemia. Uudet tukiasemat lähettävät aluksi 3,5 gigahertsin taajuista mikroaaltosäteilyä. Muutaman vuoden päästä aletaan käyttää todennäköisesti myös niin sanottuja millimetriaaltoja eli 26–28 gigahertsin taajuista mikroaaltosäteilyä.^[4] Millimetriaallot eivät kulje seinien läpi.^[5]

Suomen liikenne- ja viestintäministeriön alaisilla virastoilla on käynnissä 5G Momentum ekosysteemi -hanke, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta 5G-teknologian kärkimaa^[6]. 5G-mobiiliverkot vaativat valokuituverkon laajamittaista lisäämistä. Tämä johtuu siitä, että tukiasemia tarvitaan enemmän, koska 5G-teknologiaan liittyvillä taajuuksilla on aiemmin käytössä olleita taajuuksia lyhyempi kantama. Samasta syystä on odotettavissa, etteivät 5G-verkot tule haja-asutusalueiden asukkaiden saataville ainakaan lähitulevaisuudessa.^[7]

Säteilyturvakeskuksen mukaan ei ole syytä epäillä 5G-verkkojen turvallisuutta. Niiden säteilyteho on samaa luokkaa kuin aiemmissa verkoissa,^[8] joissa niissäkin jopa tukiasemien lähellä asuvat saavat vain noin puoli prosenttia turvallisesta säteilytasosta.^[9]

1. ↑ ^{a b} Nokialle 500 miljoonan euron EU-rahoitus 5G-tutkimukseen. Press release 27.8.2018.
2. ↑ Elisa
3. ↑ Kaj Laaksonen: Näin toimii Suomen ensimmäinen 5g-tukiasema. Tivi.fi 25.5.2018.
4. ↑ Telia toi 5g-verkon Helsingin keskustaan. Kauppalehti 5.9.2018.
5. ↑ Acceleration of the 5G NR global standard gains industry momentum Qualcomm. Viitattu 30.10.2017. (englanniksi)
6. ↑ 5G Momentum -ekosysteemi vie Suomea kärkimaaksi.
7. ↑ Savon Kuituverkko Oy:n asiantuntijalausunto asiassa ”Laajakaistahankkeen eteneminen ja alueellisten toimijoiden mahdollisuudet selviytyä hankkeiden loppuunsaattamisesta sekä taloudellisista velvoitteistaan”. Eduskunnan liikennejaostolle 4.2.2019.
8. ↑ 5G-verkon säteilyturvallisuus 4.6.2020. Säteilyturvakeskus.
9. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä STUK-mp ei löytynyt