Aaronin pappeus (mormonismi)

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tätä artikkelia tai sen osaa on ehdotettu yhdistettäväksi artikkeliin Pappeus. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla.

Aaronin pappeus (joskus käytetään myös nimitystä leeviläinen pappeus tai vähäisempi pappeus) on Myöhempien aikojen pyhien liikkeessä yksi pappeuden kahdesta (tai kolmesta) asteesta. Se on pappeuden muodoista alempi, sen yläpuolella on korkeampi Melkisedekin pappeus. Joskus erotetaan myös erikseen patriarkaalinen pappeus, mutta yleensä tätä pidetään vain Melkisedekin pappeuden erityisenä muotona.

Aaronin pappeus on Myöhempien aikojen pyhien liikkeen uskontulkinnan mukaan saanut nimensä Aaronilta, Mooseksen veljeltä, jolle pappeuden avaimet annettiin Mooseksen aikaan Siinailla. Vanhan liiton aikaan Aaronin pappeus oli ennen muuta uhripappeutta, sen edustajien tehtävänä oli uhrata uhreja Jumalalle ilmestysmajassa ja sittemmin Jerusalemin temppelissä. Vanhan liiton aikaan oli myös ylempää, Melkisedekin pappeutta, mutta se hävisi Israelista kansan luopumuksen takia. Sen sijaan Aaronin pappeus pysyi Israelissa aina Kristuksen aikaan asti. Jeesuksen kastaneella Johannes kastajalla oli aaronilaisen syntyperänsä johdosta Aaronin pappeus, ja hänen kauttaan se periytyi myös uuden liiton kansalle. Kristuksen kuoleman jälkeen Aaronin pappeuden valtuus uhrata uhreja menetti merkityksensä, mutta pappeuden muut valtuudet, kuten kastaa, säilyivät. Varhaisilla kristityillä oli MAP-kirkon mukaan Aaronin pappeus, mutta se katosi myöhemmin luopumuksen myötä. Samalla katosi myös maan päältä valtuus suorittaa Aaronin pappeuden mukaisia toimituksia, kuten kasteita. Oppi ja liitot sanovat Aaronin pappeudesta: "Vähäisemmän eli Aaronin pappeuden voimaan ja valtuuteen kuuluu pitää hallussaan enkelten palveluksen avaimia ja huolehtia ulkonaisin toimituksin evankeliumin kirjaimesta, parannuksen kasteesta syntien anteeksisaamiseksi, liittojen ja käskyjen mukaan." (107:20).

Joseph Smithin, mormonismin ensimmäisen profeetan mukaan, ylösnoussut Johannes kastaja palautti maan päälle Aaronin pappeuden valtuudet 15. toukokuuta 1829 Susquehanna-joen varrella, New Yorkin osavaltiossa. Smith kertoi vetäytyneensä joen rantaan yhdessä toverinsa Oliver Cowderyn kanssa kysymään Jumalalta kasteesta ja syntien anteeksiantamuksesta. Smithiä tovereineen ei koskaan ollut kastettu, mutta he olivat lukeneet sekä Raamatusta (Matteuksen evankeliumi 28:18-20) että Mormonin kirjasta kasteen tarpeellisuudesta. Vastauksena heidän rukoukseensa heille ilmestyi Johannes kastaja, joka palautti heille Aaronin pappeuden ja siihen kuuluvan valtuuden kastaa. Samalla Johannes kastaja lupasi heille myös myöhemmin palautettavan korkeamman pappeuden, Melkisedekin pappeuden.

Nykyään MAP-kirkossa Aaronin pappeus on ennen muuta käytännöllisen palvelemisen pappeutta. Siihen voidaan asettaa kirkon jokainen miespuolinen jäsen, joka on täyttänyt 12 vuotta, joka uskoo kirkon opetukseen ja joka elää evankeliumin mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa siveyden ja kymmenysten lain noudattamista, viisauden sanan pitämistä (eli pidättäytymistä alkoholista, huumausaineista, tupakasta, kahvista ja teestä), säännöllistä osanottamista kirkon jumalanpalveluselämään sekä muutoin kristillistä elämäntapaa. Kelvollisuus Aaronin pappeuteen ratkaistaan seurakunnan piispan haastattelussa. Aaronin pappeuteen asetetaan rukouksen ja kätten päälle panemisen kautta. Toimituksen voivat suorittaa vain ne, joilla itsellään on vihittävä Aaronin pappeuden aste. Tähän poikkeuksen muodostavat vain kirjaimelliseen Leevin sukukuntaan kuuluvat, joilla Aaronin pappeus on syntyperänsä perusteella (Oppi ja liitot 107:16, 69).

Aaronin pappeuden alin aste on diakonin aste, johon kirkon arvolliset miespuoliset jäsenet asetetaan 12 vuoden iässä. Diakonina arvollisesti palvellut saa 14 vuoden iässä opettajan ja 16 vuoden iässä papin kutsumuksen. 18-vuotiaana miehet voidaan asettaa korkempaan eli Melkisedekin pappeuteen. Kirkkon aikuisiällä liittynyt myös voi myös saada Aaronin pappeuden virkoja, mikäli hän osoittautuu arvolliseksi. Hänen ei kuitenkaan tarvitse käydä läpi yhtä pitkäaikaista ohjelmaa kuin nuorten, vaan hän voi saada Melkisedekin pappeuden jo vuoden kuluttua kirkkoon liittymisestään. Aaronin pappeuden eri asteiden haltijat muodostavat keskenään koorumin eli pappeuden haltijoiden ryhmän, jota johtaa presidentti kahden neuvonantajansa kanssa.

Myös piispan virka kuuluu Aaronin pappeuden järjestykseen. Piispa johtaa paikallisseurakuntaa yhdessä kahden neuvonantajansa kanssa (piispakunta) sekä pitää huolta seurakuntalaisten ajallisesta ja hengellisestä hyvinvoinnista. Aaronin sukukuntaan kuuluvat voivat toimia piispoina syntyperänsä perusteella, mutta yleensä piispoina toimivat Melkisedekin pappeuden haltijat (Oppi ja liitot 107:17, 69-70).