Ajastettu kuvaus[1] (myös intervallikuvaus,[2] aikaviivekuvaus tai sekvenssikuvaus,[3] engl. time-lapse photography) on elokuvauksen tekniikka, jossa saadaan aikaan tapahtumiltaan nopeutettua elokuvaa ottamalla kohteesta kuvia normaalia elokuvausta hitaammin ja esittämällä tulos sitten normaalilla nopeudella (noin 24 ruutua sekunnissa). Tällöin kuvattu kohde näyttää muuttuvan paljon todellista nopeammin: esimerkiksi ruusunnuppu voi avautua ja puhjeta kukkaan tai rakennus nousta harjakorkeuteensa muutamassa sekunnissa.
Ajastamalla jalustalle sijoitettu elo- tai valokuvakamera kuvaamaan kohdetta esimerkiksi yhden ruudun sekuntinopeudella ja esittämällä tulos nopeudella 30 ruutua sekunnissa saadaan ajan kuluminen vaikuttamaan 30 kertaa todellisuutta nopeammalta. Tällöin erityisesti hitaat muutosprosessit, joihin emme muutoin kiinnittäisi suurta huomiota, näyttäytyvät hyvin korostuneina ja mielenkiintoisina. Ajastettua kuvausta käytetäänkin usein esimerkiksi pilvien tai tähtitaivaan liikkeiden sekä kasvien kasvun tai lahoamisen dramatisoinnissa.