Albert Speer

Albert Speer
Saksan valtakunnan varustelu- ja sotatuotantoministeri
8. helmikuuta 1942 – 23. toukokuuta 1945
Edeltäjä	Fritz Todt
Seuraaja	Karl Saur
Generalbauinspektor für die Reichshauptstadt (GBI)
30. tammikuuta 1937 – 22. toukokuuta 1945
Edeltäjä	(virka perustettu)
Seuraaja	(virka lakkautettu)
Kansanedustaja
30. tammikuuta 1937 – 25. elokuuta 1941
Ryhmä/puolue	NSDAP
Vaalipiiri	vaalipiiri 2 (Länsi-Berliini) (Wahlkreis 2 Berlin West)
Henkilötiedot
Koko nimi	Berthold Konrad Hermann Albert Speer
Syntynyt	19. maaliskuuta 1905 Mannheim, Saksa
Kuollut	1. syyskuuta 1981 (76 vuotta) Lontoo, Iso-Britannia
Kansalaisuus	Saksa
Ammatti	arkkitehti, hallintovirkamies, ministeri, kirjailija
Arvonimi	Valtakunnan pääarkkitehti (Reichsarchitekt) Führerin arkkitehti (Architekt des Führers)
Vanhemmat	Albert Friedrich ja Luise Speer
Puoliso	Margarete Weber (1928–1981)
Lapset	Albert Speer nuor. Hilde Schramm Fritz Speer Margret Nissen Arnold Speer Ernst Speer
Tiedot
Puolue	Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue (NSDAP) (1931–1945)
Koulutus	arkkitehti
Tutkinnot	Berliinin teknillinen korkeakoulu Münchenin teknillinen korkeakoulu Karlsruhen teknillinen instituutti
Hallitus	Hitlerin hallitus Dönitzin hallitus
Uskonto	luterilainen[1]
Etnisyys	saksalainen
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Berthold Konrad Hermann Albert Speer (saks.  [ˈalbɛɐt ˈʃpeːɐ̯]; ^(ohje) 19. maaliskuuta 1905 Mannheim, Saksa – 1. syyskuuta 1981 Lontoo, Iso-Britannia) oli natsi-Saksan pääarkkitehti ja myöhemmin teollisuudesta vastaava varusteluministeri Fritz Todtin seuraajana.

Speer liittyi kansallissosialistiseen puolueeseen 1931 ja nousi nopeasti Adolf Hitlerin lähipiiriin. Hänet nimitettiin puolueen viralliseksi arkkitehdiksi 1934. Speer suunnitteli muun muassa Nürnbergin puoluepäivien rakennelmat (Reichsparteitagsgelände) ja Berliinin uuden valtakunnankanslian sekä laati suunnitelmat Berliinin muuttamiseksi Welthauptstadt Germaniaksi. Vuonna 1942 Hitler nimitti Speerin varusteluministeriksi kuolleen Fritz Todtin tilalle. Speer huolehti toisen maailmansodan viimeiset vuodet Saksan sotatarviketuotannosta, käyttäen apunaan sotavanki- ja keskitysleirien työvoimaa.

Nürnbergin oikeudenkäynneissä Speer osoitti muista natsijohtajista poiketen avointa katumusta, mutta kiisti tienneensä holokaustista ja juutalaisten joukkotuhosta. Sittemmin hänen on kuitenkin todistettu osallistuneen muun muassa Auschwitzin tuhoamisleirin suunnitteluun.^[2] Hänet tuomittiin orjatyövoiman käytöstä kahdenkymmenen vuoden vankeusrangaistukseen Spandaun vankilaan. Vapauduttuaan Spandausta 1966 Speer eli vielä 15 vuotta ja julkaisi useita omaelämäkerrallisia teoksia toiminnastaan kolmannen valtakunnan aikana.

1. ↑ http://mrdball.edublogs.org/files/2009/05/Albert-Speer-book-Howell-viyotf.pdf
2. ↑ Spiegel online, KZ-Auschwitz Platz zum Morden