Alopecia

Alopecia
Luokitus
ICD-10	L65.9
ICD-9	704.0
MedlinePlus	003246
Huom!	Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.
Infobox OK

Alopecia eli karvojen lähtö tarkoittaa karvojen lähtemistä jostain kehon alueelta. Alopecia voi koskea koko kehoa tai vain pientä aluetta, kuten päätä, jolloin tavallisesti puhutaan kaljuuntumisesta.

Alopecian aiheuttajia voidaan jakaa paikallista tai läiskittäistä (fokaalia) ja hajanaista (diffuusia) karvan lähtöä aiheuttaviin tiloihin. Nämä voidaan edelleen jakaa arpeuttaviin ja ei-arpeuttaviin aiheuttajiin.^[1]

Yleisiä alopecian aiheuttajia, joihin ei liity tulehdukset tai arpeutuminen, ovat miestyyppinen kaljuuntuminen, naistyyppinen kaljuuntuminen, alopecia areata (pälvikaljuus) ja telogeeninen hiustenlähtö (telogen effluvium). Miestyyppinen kaljuuntuminen johtuu perimän ja mieshormonien yhdistelmästä, mutta sen syy on tuntematon. Naistyyppisen kaljuuntumisen syy on myös tuntematon. Pälvikaljuus on autoimmuunisairaus. Telogen effluvium johtuu yleensä fyysisestä tai psyykkisestä stressistä, ja se on yleistä esimerkiksi raskauden yhteydessä.^[2]

Harvinaisempia alopecian aiheuttajia, joihin ei liity tulehdukset tai arpeutuminen, ovat muun muassa karvojen itse pois nyppiminen pakonomaisesti (trikotillomania), HIV/AIDS, kilpirauhasen vajaatoiminta ja aliravitsemus, kuten raudan puutos. Alopecia aiheuttajia joihin liittyvät tulehdukset tai arpeutuminen ovat sieni-infektiot, lupus erythematosus (mm. punahukka), säteily, sädehoito ja sarkoidoosi.^[2][3]

Joissakin tapauksissa alopeciaan ei ole hoitoa. Alopecian tyypistä riippuen voidaan kuitenkin hoitoina ehkä käyttää minoksidiiliä, finasteridiä tai kirurgista hiussiirrettä. Alopecia areataa voidaan hoitaa kortikosteroidipistoksin alueelle, josta karvoja lähtee. Mies- ja naistyyppinen kaljuuntuminen on yleistä: noin puolet 50-vuotiaista miehistä alkaa kaljuuntua ja naisista noin joka neljäs. Pälvikaljua potee noin 2 % ihmisistä jossain elämänsä vaiheessa.^[2]

Lääkehoitojen ja kirurgian lisäksi muita vaihtoehtoja ovat hiusten tai muiden karvojen lähdön hyväksyminen, peruukkien käyttö tai hiustyylit, jotka peittävät kaljua aluetta.

1. ↑ Anne L. Mounsey, Sean W. Reed: Diagnosing and treating hair loss. American Family Physician, 15.8.2009, 80. vsk, nro 4, s. 356–362. PubMed:19678603 ISSN 1532-0650 Artikkelin verkkoversio.
2. ↑ ^{a b c} Jay C. Vary: Selected Disorders of Skin Appendages--Acne, Alopecia, Hyperhidrosis. The Medical Clinics of North America, marraskuu 2015, 99. vsk, nro 6, s. 1195–1211. PubMed:26476248 doi:10.1016/j.mcna.2015.07.003 ISSN 1557-9859 Artikkelin verkkoversio.
3. ↑ Rajani Nalluri, Matthew Harries: Alopecia in general medicine. Clinical Medicine, helmikuu 2016, 16. vsk, nro 1, s. 74–78. PubMed:26833522 doi:10.7861/clinmedicine.16-1-74 ISSN 1473-4893 Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)