Anna | |
---|---|
Michael Dahlin maalaama muotokuva, 1705 | |
Englannin, Skotlannin ja Irlannin kuningatar | |
Valtakausi |
8. maaliskuuta 1702 – 1. toukokuuta 1707 |
Edeltäjä | Vilhelm III |
Ison-Britannian ja Irlannin kuningatar | |
Valtakausi |
1. toukokuuta 1707 – 1. elokuuta 1714 |
Seuraaja | Yrjö I |
Syntynyt |
6. helmikuuta 1665 St Jamesin palatsi, Westminster |
Kuollut |
1. elokuuta 1714 (49 vuotta) Kensingtonin palatsi, Middlesex |
Puoliso | Tanskan prinssi George (Yrjö) (1653–1708) |
Suku | Stuart |
Isä | Jaakko II |
Äiti | Anne Hyde |
Uskonto | anglikaani |
Nimikirjoitus |
Anna (engl. Anne, Anne I) (6. helmikuuta 1665 – 1. elokuuta 1714) oli Englannin, Irlannin ja Skotlannin kuningatar, joka nousi valtaan 8. maaliskuuta 1702. Unionilain myötä 1. toukokuuta 1707 Englannin ja Skotlannin kuningaskunnat yhdistyivät Ison-Britannian kuningaskunnaksi. Hän hallitsi Ison-Britannian ja Irlannin kuningattarena kuolemaansa asti. Kuningatar Anna oli viimeinen Stuart-suvun hallitsija Englannissa.
Lisäksi hänen nimeään kantaa arkkitehtuurin tyylisuunta Queen Anne style, joka on näkyy barokin muotokielenä lähinnä yksinkertaisissa kartanorakennuksissa, jotka valmistuivat 1701–1714.lähde?
Anna syntyi setänsä Kaarle II:n hallitessa. Tällä ei ollut aviossa syntyneitä lapsia. Annan isä Jaakko (engl. James) oli perimysjärjestyksessä ensimmäinen. Jaakon epäilty roomalaiskatolilaisuus oli epäsuosittua Englannissa, ja Kaarle II:n ohjeiden mukaisesti Anna ja sisar Maria kasvatettiin anglikaaneiksi.lähde? Kolme vuotta sen jälkeen kun Annan isä Jaakko II seurasi Kaarlea valtaistuimelle, hänet syöstiin vallasta ”mainiossa vallankumouksessa” vuonna 1688.
Annan protestanttinen lanko ja serkku Vilhelm III nousi valtaan yhdessä vaimonsa, Annan vanhemman siskon Maria II:n kanssa. Vaikka siskokset olivat olleet läheisiä, erimielisyydet Annan raha-asioissa, asemasta ja tuttavien valinnassa kärjistyivät pian Marian valtaannousun jälkeen, ja he vieraantuivat toisistaan. Vilhelmilla ja Marialla ei ollut lapsia. Marian kuoltua vuonna 1694 Vilhelm jatkoi hallitsijana yksin. Vilhelmin kuollessa vuonna 1702 Anna nousi valtaan.
Anna kruunattiin Pyhän Yrjön päivänä, 23. huhtikuuta 1702. Koska hän kärsi kihdistä, hänet kannettiin Westminster Abbey´hin avoimessa kantotuolissa, jonka matala selkänoja antoi hallitsijanviitan soljua perässä.lähde?
Kuningattarena Anna suosi maltillisia tory-poliitikkoja, jotka jakoivat todennäköisimmin hänen anglikaaniset uskonnolliset näkemyksensä kuin heidän vastustajansa whigit. Whigit saivat enemmän valtaa Espanjan perimyssodan aikana, kunnes vuonna 1710 Anna erotti monet heistä viroistaan. Hänen pitkäaikainen, erittäin läheinen ja riippuvainen ystävyytensä kamarirouva Sarah Churchillin, 1. Marlborough’n herttuattaren kanssa huononi poliittisten näkemyserojen vuoksi.
Annaa vaivasi huono terveys koko hänen elämänsä ajan. Hän oli myös äärimmäisen ujo ja silmävaivainen jo pikkutyttönä. 30-vuotiaasta alkaen hänestä tuli kasvavassa määrin liikuntakyvytön kihdin vuoksi ja sen seurauksena ylipainoinen. Vuonna 1713 hän ei pystynyt kävelemään enää lainkaan.
Vaikka hän oli 17 kertaa raskaana miehelleen Tanskan prinssi Georgelle (Yrjö), hän kuoli ilman elossa olevia lapsia ja oli viimeinen Stuart-suvun monarkki. Vuoden 1701 vallanperimyslain mukaisesti Annaa seurasi hallitsijana hänen pikkuserkkunsa, Hannover-sukuun kuulunut Yrjö I, joka oli Stuart-suvun jälkeläinen isoäitinsä Elisabet Stuartin, Jaakko I:n tyttären kautta.
Vuodesta 1713 lähtien Anna oli osallisena orjakaupassa, koska hän omisti 22,5 % South Sea Companyn osakkeista. Tämä yhtiö hallinnoi sopimusta nimeltä Asiento de negros, joka antoi briteille yksinoikeuden välittää 4 800 afrikkalaista orjaa vuosittain Espanjan siirtomaihin (esim. Kalifornia, Louisiana, Florida, Puerto Rico, Kolumbia, Venezuela) 30 vuoden ajan.[1] Myös Annan isä Jaakko II oli aktiivinen orjakaupassa ja osallistui Stuart-suvun jo 1660 perustetun Royal African Companyn toimintaan, joka oli 1731 mennessä eniten afrikkalaisia orjia koskaan välittänyt yhtiö.lähde?