Arkesilaos

Arkesilaos (m.kreik. Ἀρκεσίλαος, lat. Arcesilaus; 316–241 eaa.) oli antiikin kreikkalainen Platonin Akatemiaan kuulunut filosofi. Hän oli keskimmäisen Akatemian perustaja.

Arkesilaos oli kotoisin Pitanesta Aioliksesta. Häntä opetti Pitanessa Autolykos, paikallinen matemaatikko ja tähtitieteilijä, sekä myöhemmin Ateenassa Theofrastos ja Krantor. Hänestä tuli Polemonin ja Krateen läheinen ystävä, ja jälkimmäisen seuraaja Akatemian johdossa.

Diogenes Laertios kertoo, että Arkesilaos olisi kuollut seuraajansa Lakydeen tavoin runsaan juomisen seurauksena, mutta muiden (kuten Kleantheen) antama todistus asiasta sekä hänen omat ohjeensa kumoavat tarinan. Sen sijaan hänet tunnetaan ateenalaisten arvostamana.

Arkesilaos käytti sokraattista opetusmetodia, eikä jättänyt jälkeensä teoksia. Hänen ajattelunsa täytyy selvittää muiden kirjoittamien teosten pohjalta. Niiden mukaan hänen ajattelussaan esiintyi skeptistä ajattelua ja vaikutteita tunnetuilta skeptikoilta, kuten Pyrrhonilta. Häntä voidaankin pitää akatemialaisena skeptikkona. Skeptinen ajattelu oli esiintynyt piilevänä myös Platonin myöhäisemmissä teoksissa. Niissä oli usein esitetty ristiriitaisia väittämiä, ja sokraattisen metodin käyttäminen oli usein johtanut vain loogisiin ristiriitoihin ja umpikujiin.

Näin Arkesilaoksenkin oli helppo lähestyä skeptikoiden ajatusta siitä, että mitään ei voida tietää varmasti. Kaiken järkevän tiedon epävarmuus pätee yhtä lailla järjellä tehtyihin päätelmiin, ja siksi filosofin tulee tyytyä todennäköisyyksiin, jotka ovat riittäviä käytännön elämän ohjeiksi. "Emme tiedä mitään, emme edes tietämättömyyttämme"; siksi viisaan ihmisen tulee olla tyytyväinen agnostiseen asenteeseen.