Osa artikkelisarjaa |
Syrjintä |
---|
Audismi on termi, jota käytetään kuvaamaan kuurojen ja huonokuuloisten syrjintää. Se voi myös tarkoittaa tiettyjä stereotypioita kuuroista ja huonokuuloisista. Audismissa voidaan esimerkiksi olettaa, että kuulevien kulttuuriset tavat ovat jollain tapaa kuurojen tai viittomakielisten kulttuurisia tapoja parempia. Toisaalta voidaan ajatella, että kuurot ovat jollain tapaa kuulevia kyvyttömämpiä. Termiä voidaan käyttää myös toisin päin kuurojen syrjiessä kuulevia.
Audismin käsite ei ole kovin laajasti käytössä. Yhdysvaltalainen kuurouden tutkimuksen professori H-Dirksen L. Bauman on kuitenkin esittänyt, että sellaisen käsitteen olemassaolo, jolla voidaan kuvata kuurojen kohtaaman sorron ja syrjinnän muotoja, on hyvin tärkeä. Termiä on käsitellyt vuonna 2008 englanninkielisessä esitelmässään myös Esa Kalela.[1][2]
Audistit voivat olla kuulevia tai kuuroja. Audismi on kyseessä on silloin, kun kuuro henkilö tuomitaan kykenemättömäksi tiettyyn käyttäytymiseen tai ammattiin vain, koska hän ei kuule. Audismi yhdistetään usein kuulemisen paremmuuteen: ajatellaan, että paremmin kuuleva henkilö on huonommin kuulevaa henkilöä parempi. Yksi audismin muoto on kuurojen yhteisön sisällä tapahtuva erottelu: kuurot, jotka eivät käytä viittomakieltä tai samaistu kuurojen kulttuuriin, sekä kuurot, jotka käyttävät viittomakieltä ja samaistuvat kuurojen kulttuuriin, voivat ajatella olevansa toinen toistaan parempia.
Audismin vastustajat opettavat, että kuulemista lukuun ottamatta kuurot voivat tehdä kaikkea samaa kuin kuulevatkin. On kuitenkin huomattava joitakin erikoistapauksia. Kuurot eivät voi esimerkiksi palvella armeijassa, juontaa radio-ohjelmaa tai työskennellä telemarkkinoinnin parissa. Audismin vastustajat huomioivat nämä muutamat valitut esimerkit, mutta ovat kuitenkin sitä mieltä, että kuurot pystyvät suoriutumaan loistavasti lukemattomissa eri tilanteissa ja ansaitsevat ehdottomasti tasa-arvoisen kohtelun.