Beat-sukupolvi

Beat-sukupolvi oli Yhdysvalloissa, erityisesti New Yorkissa ja San Franciscossa, 1950- ja 1960-luvulla vaikuttanut kirjailijoiden ja runoilijoiden liike.

Beat-sukupolven varhaisia johtajia ja edustajia olivat Jack Kerouac, Allen Ginsberg, William S. Burroughs, Lawrence Ferlinghetti ja Gary Snyder. Heissä henkilöityi uudenlainen tapa käyttäytyä ja elää, jonka ryhmän muutkin jäsenet pian omaksuivat.^[1] Beat-liikkeeseen kuului muun muassa sovinnaisuuden torjuminen, protesti, runouden vapauttaminen akateemisesta arvokkuudesta ja "takaisin kaduille" sekä kiinnostus erilaisiin tapoihin puhdistautua ja vapautua henkisesti, kuten huumeet, jazz, seksi ja zenbuddhalaisuus.^[2]

Beat-runoilijat ja kirjailijat, esimerkiksi Ginsberg ja Kerouac, kannattivat välittömyyden vaikutelman antavaa vapaata ja epämuodollista tekstin sommittelua, johon eivät kuulu suunnittelu ja tekstin muokkaaminen.^[2] Kaikki kirjailijat nousivat yhdenmukaista ja materialistista kulttuuria vastaan. Heille keskeistä oli avoimuus, spontaanius ja yksilöllisen kokemuksen keskeisyys.^[3]

Pääosa beat-kirjallisuudesta ja -runoudesta on omaelämäkerrallista kirjallisuutta, jossa konservatiivisen yhteiskunnan marginaaliin kuuluvaksi itsensä kokeva kirjailija tukeutuu suoraan henkilökohtaiseen kokemukseensa. Osoittamalla, että "yksityinen on julkista", beat-kirjailijat pyrkivät murtautumaan yhteiskunnan tekopyhyyden läpi.^[4]

1. ↑ Charters 1992, s. xvii.
2. ↑ ^{a b} Beat movement Encyclopaedia Britannica. Viitattu 25.10.2018. (englanniksi)
3. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Otavan ei löytynyt
4. ↑ Charters 1992, s. 435–436.