Deira oli anglosaksien kuningaskunta Pohjois-Englannissa noin vuosina 560–678. Se ulottui Humber-joelta Tees-joelle. Deira yhdistyi 600-luvun loppupuolella Bernician kanssa, jolloin syntyi Northumbrian kuningaskunta.[1]
Deiran ensimmäinen lähteissä mainittu kuningas oli Aelle, joka hallitsi noin 560–590. Hänen kuoltuaan Bernician kuningas Aethelric valloitti Deiran. Aethelricin poika Aethelfrith oli molempien kuningaskuntien hallitsija vuoteen 616 asti. Hänen jälkeensä Aellen poika Edwin oli Deiran ja Bernician hallitsija 616–632. Edwinin serkku Osric oli Deiran kuningas 632–633, jonka jälkeen Deira ja Bernicia yhdistyivät jälleen yhden kuninkaan, Aethelfrithin pojan Oswaldin, vallan alle vuosiksi 633–641. Oswaldin veli Oswiu oli Bernician kuningas 641–670, kun taas Osricin poika Oswine oli Deiran kuningas 641–651. Oswinen kuoltua Bernician kuningashuoneen jäsenet hallitsivat Deiraa vuoteen 678 saakka.[1]