Edmund Randolph | |
---|---|
Yhdysvaltain 2. ulkoministeri | |
Presidentti | George Washington |
Edeltäjä | Thomas Jefferson |
Seuraaja | Timothy Pickering |
Yhdysvaltain 1. oikeusministeri | |
Presidentti | George Washington |
Edeltäjä | Virka perustettu |
Seuraaja | William Bradford |
Virginian 7. kuvernööri | |
Edeltäjä | Patrick Henry |
Seuraaja | Beverley Randolph |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 10. elokuuta 1753 Williamsburg, Virginia, Brittiläinen Amerikka |
Kuollut | 12. syyskuuta 1813 (60 vuotta) Clarkin piirikunta, Virginia, Yhdysvallat |
Ammatti | asianajaja, poliitikko |
Puoliso | Elizabeth Nicholas |
Tiedot | |
Puolue | federalistit |
Uskonto | episkopaalinen |
Nimikirjoitus |
|
Edmund Jennings Randolph (10. elokuuta 1753 Williamsburg – 12. syyskuuta 1813 Clarkin piirikunta) oli Yhdysvaltain ulkoministeri vuosina 1794–1795.[1]
Randolph valittiin vuonna 1786 Virginian osavaltion kuvernööriksi ja 1789 presidentti George Washington nimitti hänet oikeusministerikseen. Thomas Jeffersonin erottua ulkoministerin tehtävistä, Washington nimitti Randolphin hänen seuraajakseen. Erottuaan 1795 hän palasi Virginiaan toimiakseen lakimiehenä. Randolph toimi puolustusasianajajana Aaron Burrin maanpetosoikeudenkäynnissä.[1][2]