Osa artikkelisarjaa |
Sosiaaliliberalismi |
---|
Egalitarismi (peräisin ranskan sanasta égal, tarkoittaen tasa-arvoista), joskus myös ekvalismi, on näkemys, jonka mukaan tasa-arvon tulisi vallita tietyssä ryhmässä tietyin tavoin. Erilaisia egalitaristisia näkemyksiä voidaan ymmärtää parhaiten tutkimalla, keiden kaikkien tulisi olla tasa-arvoisia ja missä suhteissa.[1]
Egalitarismin mukaan millään ryhmällä ei saa olla moraalista etuoikeutta muihin nähden. Jokainen yksilö on käsitettävä redusoimattomana yksikkönä. Jyrkkä egalitarismi katsoo, että kaikki hyvät on jaettava tasan yhteiskunnan jäsenten kesken, mutta monet egalitaristit sallivat erilaisten palkkioiden kiinnittämisen eri yhteiskunnallisiin asemiin niin kauan kuin ne ovat yhtäläisesti avoimia kaikille.[2]
Merriam-Webster-sanakirjan mukaan vastaavalla sanalla on kaksi eri merkitystä: ensimmäisen mukaan ihmiset ovat samanarvoisia, toisen mukaan ihmisten välinen epätasa-arvo pitää poistaa.[3] Näitä molempia sovelletaan yhdessä tai erikseen vaihtelevasti sekä talouteen että muihin aspekteihin kuten moraaliin, lakeihin, demokratiaan, politiikkaan, mahdollisuuksiin ja lopputulemiin.lähde?
Moraalisen egalitarismin mukaan kaikkien ihmisten ihmisarvo on yhtäläinen. Tämän voi yhdistää mihin tahansa edellä mainituista kolmesta.lähde?
Demokraattisen egalitarismin mukaan jokaisen ihmisen äänen pitäisi kuulua yhtä hyvin poliittisissa asioissa. Poliittisen egalitarismin mukaan poliittista valtaa tulisi käyttää tasaveroisesti kansalaisia kohtaan. Syväekologiassa biosfäärinen egalitarismi viittaa kaikkien lajien oikeuteen olla olemassa.lähde?