Elektroni | |
---|---|
Tyhjiöputki, jossa esineen kuva heijastetaan putken päätyyn elektronisäteen avulla. |
|
Symboli | e− |
Rakenne | Alkeishiukkanen |
Perhe | Fermioni |
Ryhmä | Leptoni |
Sukupolvi | Ensimmäinen |
Vuorovaikutus |
Painovoima Sähkömagneettinen Heikko vuorovaikutus[1] |
Antihiukkanen | Positroni |
Löydetty teoreettisesti | Richard Laming (1838–1851) |
Löydetty | J. J. Thomson (1897) |
Massa |
9,109 382 15 · 10−31 kg |
Sähkövaraus | −1,602 176 634· 10−19 C[2] |
Spin | ½[1] |
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin[3] suuruinen negatiivinen sähkövaraus. Sen massa on 9,1093897 · 10−31 kg (0,51 MeV/c2). Elektronin spin on 1/2 eli se on fermioni. Sen spinistä aiheutuva magneettinen momentti on −9,284764 · 10−24 J/T. Elektroni on kevein varautunut leptoni. Muut sähkövaraukselliset leptonit ovat myoni ja tau.[4]
Elektroneja on jokaisessa - ei plasmana olevassa - atomissa, jossa ne ovat sijoittuneet elektronikuorille ytimen ympärille. Kvanttimekaanisessa atomimallissa elektroneja kuvataan aaltofunktioilla, jotka selittävät havaitut elektronien ominaisuudet. Yksittäisen elektronin energiatilaa kuvataan tässä teoriassa kvanttilukujen avulla.
<ref>
-elementti; viitettä Constants
ei löytynyt