Eratosthenes | |
---|---|
Ἐρατοσθένης | |
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Ἐρατοσθένης |
Syntynyt | 276 eaa. Kyrene |
Kuollut | 194 eaa. Aleksandria |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Akatemia |
Instituutti |
Aleksandrian kirjasto Museion |
Oppilaat | Aristofanes Bysanttilainen, Mnaseas, Menandros, Aristis[1] |
Tutkimusalue | maantieto, matematiikka ja tähtitiede |
Tunnetut työt | maan ympärysmitan määritys |
Eratosthenes Kyreneläinen (m.kreik. Ἐρατοσθένης, Eratosthenēs, 276–194 eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, maantieteilijä, tähtitieteilijä, filosofi, runoilija, historioitsija ja filologi. Häntä on sanottu ”maantieteen isäksi”. Hän mittasi noin vuonna 240 eaa. maapallon ympärysmitan, otti käyttöön leveys- ja pituuspiirit ja laski Maan akselin kallistuskulman. Lisäksi hän määritti vuoden pituudeksi 365 ¼ päivää, ja tuloksen vuoksi hän ehdotti karkauspäivän lisäämistä joka neljäs vuosi.[2]
Eratostheneen vaikutus matematiikassa näkyy geometriassa ja lukuteoriassa. Lukuteorian saralla hän kehitti niin sanotun Eratostheneen seulan, joka on yksinkertainen, joskin aikaa vievä algoritmi alkulukujen tunnistamiseksi.[3] Geometriassa hän antoi oman ratkaisuehdotuksensa kuution kahdentamisena tunnettuun geometriseen ongelmaan. Siinä tarkoituksena on konstruoida annetun kuution avulla toinen kuutio, jonka tilavuus on kaksi kertaa niin suuri kuin alkuperäisen kuution.[4] Hänen tärkeä matemaattinen työnsä oli Platonikos, joka ammensi perusteensa nimensä mukaisesti platonilaisesta filosofiasta. Se käsittelee aritmetiikan ja geometrian perusteita sekä musiikinteoriaa.[5] Lisäksi kirjassa käydään platonilainen dialogi tähtitieteen ja matematiikan välillä.[6]
Eratosthenes oli laajalti tunnettu jo aikalaistensa keskuudessa monitaituruutensa vuoksi. Pilkallisesti häntä kutsuttiin Betaksi, koska hän oli ”ikuinen kakkonen”, ei millään harjoittamistaan aloista huipulla.[7][8] Itseään hän kuvaili ”filologiksi” eli oppineisuuden ystäväksi. Toiset aikalaiset taas ihailivat häntä ”toisena Platonina” tai ”jokapaikanhöylänä” (pentathlos).[9][8] Hänen tuotantonsa on säilynyt katkelmina, ja monesti teoksesta tunnetaan vain nimi. Esimerkiksi hänen laatimansa 675 kiintotähteä sisältänyt luettelo on hävinnyt,[10] mutta hänen teoksistaan on saatu tietoa muiden kreikkalaisten teksteistä. Tärkeimpiä lähteitä ovat olleet Kleomedes, Strabon, Hesykhios ja Eutokios.