Erik Bryggman | |
---|---|
Bryggman vuonna 1950. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 7. helmikuuta 1891 Turku |
Kuollut | 21. joulukuuta 1955 (64 vuotta) Turku |
Puoliso | Agda Grönberg (1892–1960) |
Lapset |
Erik Bryggman (1918–1918) Carin Bryggman (1920–1993) Johan Bryggman (1925–1994) |
Arkkitehti | |
Koulutus | Teknillinen korkeakoulu |
Taidesuuntaus | funktionalismi |
Merkittävät työt | Ylösnousemuskappeli |
Erik William Bryggman (7. helmikuuta 1891 Turku – 21. joulukuuta 1955 Turku) oli yksi varhaisimmasta funktionalismin edustajista suomalaisessa arkkitehtuurissa. Bryggman valmistui arkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1916 ja työskenteli Helsingissä Sigurd Frosteruksen, Armas Lindgrenin ja Valter Jungin kanssa kunnes perusti oman toimiston Turkuun vuonna 1923.[1]
Bryggmanin toimisto oli melko pieni, 4–5 suunnittelijaa.[2] Siellä työskentelivät muiden muassa professori Pekka Pitkänen[3] ja arkkitehti Olli Kestilä.[4] Kestilä saattoi loppuun joitakin Bryggmanin aloittamia töitä, joiden suunnittelu ja toteutus jäi kesken Bryggmanin kuoltua.
Bryggmanin suunnittelua kuvataan usein kahdella yksityiskohdalla: hän pyrki säilyttämään rakennuspaikoilla vanhaa puustoa niin paljon kuin mahdollista ja lisäksi hän kehotti rakennusmestareita välttämään vatupassin käyttöä, jotta seinäpinnasta tulisi elävä.[5]
Sisustusarkkitehti Carin Bryggman oli Erik Bryggmanin ja hänen vaimonsa Agda o.s. Grönbergin (1892–1960) kolmesta lapsesta keskimmäinen. Muut olivat Erik (1918–1918) ja Johan (1925–1994).[2] Carin Bryggman lahjoitti isänsä piirustusarkiston Suomen rakennustaiteen museolle.[1]