Ernest Hemingway | |
---|---|
Hemingway vuonna 1939 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 21. heinäkuuta 1899 Oak Park, Illinois, Yhdysvallat |
Kuollut | 2. heinäkuuta 1961 (61 vuotta) Ketchum, Idaho, Yhdysvallat |
Kansalaisuus | Yhdysvallat |
Ammatti | kirjailija, lehtimies |
Kirjailija | |
Nimikirjoitus |
|
Palkinnot | |
Pulitzerin kaunokirjallisuuspalkinto (1953) |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Ernest Miller Hemingway (21. heinäkuuta 1899 Oak Park, Illinois – 2. heinäkuuta 1961 Ketchum, Idaho)[1] oli 1900-luvun tärkeimpiä yhdysvaltalaisia kirjailijoita. Hän aloitti uransa lehtimiehenä, rikostoimittajana ja ulkomaankirjeenvaihtajana. Hän palveli ensimmäisessä maailmansodassa ambulanssiyksikössä ja haavoittui. Hemingway asui kirjailijanuransa alussa 1920-luvun Pariisissa ja myöhemmin 22 vuotta Kuubassa.
Hemingway julkaisi useita romaaneja ja novellikokoelmia ja sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1954. Hänen niukkasanainen mutta lyyrinen proosatyylinsä on vaikuttanut lukuisiin myöhempiin kirjailijoihin. Romaani Kenelle kellot soivat (1940) oli Hemingwaylle itselleen hänen tärkein teoksensa.
Hemingway oli kirjojensa aiheiltaan ja imagoltaan hyvin miehinen, ja hänen suurimpia intohimojaan olivat kalastus, metsästys ja härkätaistelu.
Viimeisinä vuosinaan Hemingway kärsi yhä enenevässä määrin alkoholin liikakäytöstä ja terveysongelmista. Hän teki itsemurhan vuonna 1961.